Minun tarinani: Olin äänekäs ja kaunis - sekä kiusaaja
Minun tarinani -juttusarjassa ihmiset kertovat rehellisesti ja omin sanoin elämästään ja kokemuksistaan. Tällä kertaa oman tarinansa kertoo Karita, joka on nyt aikuisena ymmärtänyt millaisia vaikutuksia hänen koulukiusaamisellaan on muihin ihmisiin ollut.
Aina kun näen näitä kampanjoita koulukiusaamista vastaan, tulee minulle mieleen omat kouluajat ja kiusaaminen omalla kohdallani. Minun kohdallani tarina on kuitenkin hieman erilainen. En ollut kiusattu - vaan kiusaaja.
Suosittu ja suvaitsematon
Ihmiset, jotka ovat tunteneet minut peruskoulusta asti tietävät, että olin aina se suosittu tyttö. Jo ala-asteella minulla oli laaja kaveripiiri, jossa koin olevani sellainen "johtajatyyppi".
Valitettavasti suositun tytön rooli toi mukanaan sen, etten hyväksynyt juurikaan erilaisuutta. Minä ja ystäväni olimme äänekkäitä, kauniita ja komeita. Aloin syrjiä sellaisia oppilaita, jotka olivat hiljaisia, eivät niin näkyviä tyyppejä tai vain yksinkertaisesti jollain tavalla erilaisia.
Saatoin huudella ilkeitä asioita, sulkea porukan ulkopuolelle ja levitellä perättömiä juoruja. Joskus jopa uhkailin, koska olin olevinani niin kovis. Ja kyllä, tätä tapahtui ihan ala-asteelta lähtien.
"Karita, miksi sinä kiusasit minua?"
Pari vuotta sitten yksi tyttö, joka on ollut samalla luokalla ja rinnakkaisluokalla alakoulusta lähtien, ja joka harmittavan usein joutui kiusaamiseni kohteeksi, lähestyi minua viestillä. Hän kertoi miten hänen itsetuntonsa on aina ollut ihan nollissa, eikä hän koe voivansa elää niin sanottua normaalia elämää, kun pelkää joutuvansa arvostelun kohteeksi joka paikassa. Lopuksi hän kysyi minulta: "Karita, miksi sinä kiusasit minua?"
Niin. Miksi? Ehkä pönkitin omaa isoa egoani sillä. Ehkä koetin esittää kovempaa kuin mitä olen.
Tytön sanat laittoivat minut miettimään asioita ja tutkiskelemaan itseäni. Minua alkoi hävettää.
Jostain on aloitettava
Itseinhoni määrä oli sanoinkuvaamattoman suuri. Minä olen oikeasti pilannut jonkun ihmisen elämän. Ja joudun elämään asian kanssa lopun ikääni. En voi ikinä hyvittää tekemääni hänelle.
Näin vanhempana tajuan, miten koulukiusaaminen voi hajoittaa toisen ihmisen, ja vaikuttaa oikeasti vielä kymmenenkin vuoden päästä - ehkä koko loppuelämän.
Myös minä kiusaajana joudun elämään asian kanssa.
Haluan pyytää anteeksi kaikilta, joita olen koskaan satuttanut teoillani, sanoillani ja ilkeydelläni. Jostain on aloitettava: anteeksi.
Lue aikaisemmat Minun tarinani -jutut tästä. Jos sinulla on kerrottavanasi selviytymistarina, lähetä se osoitteeseen rea.haverinen@voice.fi otsikolla Minun tarinani. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja julkaista / jättää julkaisematta juttuja.
