Naisen koskettava tarina seksuaalisesta väkivallasta leviää: "Sanoin vain 'ehkä'"
Monesti uskotaan, että yleisesti seksuaalisen väkivallan uhriksi joutunut henkilö ei ole tuntenut tekijää entuudestaan ja että uhri on selvästi sanonut ”ei”. Todellisuudessa uhri yleisimmin tuntee tekijän jo entuudestaan. Näin oli myös tapauksessa, josta kerrotaan Facebookin suositulla Humans of New York -sivustolla.
Nainen kertoo päivityksessä, että hän joutui seksuaalisen väkivallan uhriksi kahdeksannen ja yhdeksännen luokan välisenä kesänä. Nainen ja tekijä olivat ”kuhertelukavereita”, jotka eivät aina edes jutelleet toisilleen päivisin. Kerran he olivat yhdessä pojan kellarissa juomassa alkoholia, ja poika kyseli jatkuvasti, haluaisiko tyttö tehdä ”sen”.
”Sydämeni hakkasi ja olin peloissani. Sanoin vain ’ehkä’, ’ehkä’, ’ehkä’. Sitten hän sanoi: ’Ei enää ehkiä. Heitetään kolikkoa’. Vatsassani muljahti. Kun olimme lopettaneet, hän sanoi: ’Taidan kuulla isäni olevan yläkerrassa. Sinun täytyy mennä.’” nainen kertoo.
Syyllisyydentunne poistui viiden vuoden jälkeen
Nainen koki pitkään, ettei hän saisi kokea tulleensa loukatuksi ja että hän on vain liian herkkä. Viiden vuoden jälkeen hän ymmärsi, että seksiin suostumisesta ei voi päättää kolikonheitolla.
Päivitystä on jaettu Facebookissa jo noin 14 000 kertaa. Kommenttikentässä keskustellaan suostumuksen määritelmästä.
”Suostumus on 100 prosenttia tai ei mitään. Joka kerta. Mitä pikemmin opetamme pojillemme ja tytöillemme tämän, sen parempi”, kirjoittaa Britton Elizabeth Carver.
”Meidän täytyy tehdä tytöistämme vahvoja, jotta suostumuksesta ei tarvitsisi käydä tällaista keskustelua. Jotta he ovat tarpeeksi rohkeita tekemään oman valintansa ja jotta he tietävät, että heillä on ääni. Tyttöjä täytyy opettaa yhtä lailla kuin poikia”, kommentoi puolestaan Tabatha Schaefer.
Suomalaisasiantuntija: "Ehkä" tarkoitti "ei"
Raiskauskriisikeskus Tukinaisen viestintäpäällikkö Eeva Määttänen kertoo Voice.fi:lle, että tässä tapauksessa kyse on luultavasti ollut pojan ongelmissa tulkita tytön sanomisia.
- ”Ehkä” on tässä tapauksessa tarkoittanut ”ei”. Pojan olisi pitänyt vielä varmistaa, onko tyttö ihan varma, Määttänen sanoo.
Samankaltaisista tilanteista soitetaan myös Tukinaisen kriisipuhelimeen. Näissä tilanteissa monet ovat kertoneet kokevansa syyllisyyttä tapahtuneesta, eivätkä he ole vieneet asiaa eteenpäin poliisille. Oman syyllisyyden hälveneminen ottaa kullekin oman aikansa.
- On yksilöllistä, kuinka kauan selviytymisprosessit vievät aikaa. Se riippuu paljon ihmisen tukiverkostosta, Määttänen sanoo.
Lue myös: "Olit liian ystävällinen" - raiskauksen uhrit paljastavat kuulemiaan kommentteja
Lähde: Refinery29