Kuva: Mikko Räsänen
Yhden taistelijan tarina
Japi Pitkänen oli katujen paha poika. Nyt kadut ovat vaihtuneet thainyrkkeilykehään ja päivittäinen juhlinta kurinalaiseen harjoitteluun.
Korson Lumon monitoimikeskuksessa tuhatpäinen yleisö kannustaa villisti, kun kaksi vapaaottelijaa ottaa kehässä yhteen. Iskuja ja potkuja vaihdetaan. Yleisö kannustaa ottelijoita hyökkäämään. Ja taistelijat hyökkäävät. On menossa Turpakeikka-kamppailutapahtuma. Illan aikana nähdään 14 ottelua, joissa lajeina ovat vapaaottelu, nyrkkeily ja thainyrkkeily. Tapahtuma ei ole lajiliittojen alainen, vaan Turpakeikka on itsenäinen talkoovoimin järjestetty ilta, jossa harrastajat saavat nousta kehään ottamaan mittaa toisistaan. Tilaisuuden kapinallista luonnetta korostaa se, että esimerkiksi Nyrkkeilyliitto ei halua olla Turpakeikan kanssa missään tekemisissä ja liiton väitetään jopa uhanneen nyrkkeilijöitä lisenssin menetyksellä, jos he nousevat kehään Turpakeikassa.
Yleisöä lisenssit eivät kiinnosta. He ovat tulleet näkemään kamppailuotteluita ja katsomossa tunnelma nousee jo avausottelun kumahtaessa käyntiin.
Taistelija ja hänen aseensa. (kuva: Mikko Räsänen)
Syvällä Lumon uumenissa pukuhuoneessa istuu 35-vuotias Japi Pitkänen. Hän näyttää tyyneltä, eikä kasvoilta voi lukea tunteita tai ajatuksia, jotka miehen sisällä liikkuvat. Pitkänen on nousemassa pian Lumon kehään elämänsä toiseen thainyrkkeilyotteluun kohtaamaan huomattavasti itseään kokeneemman taistelijan.
Mutta taistelija on Pitkänenkin. Liian monta vuotta hän vain taisteli väärillä areenoilla.
Kymmenen vuoden bileet
Japi Pitkänen syntyi vuonna 1980 Jyväskylässä. Nuorukaisen urheilullisuus näkyi jo pienenä, ja Japi oli lapsesta asti tuttu näky jääkiekkokaukalossa. Hän lähti mukaan seuratoimintaan ja pelasi Vaajakosken Pelikaaneissa 15-vuotiaaksi.
- Se on se tavallinen tarina. Siinä iässä kuvioihin tulivat mopot ja tytöt. Lopun voitte arvata, Pitkänen muistelee.
Urheilun jäätyä Pitkänen ajautui vähitellen huonoille teille. Koulu ei kiinnostanut ja kun kaveriporukkaan löytyi muita vastaavien nuoruuden uhosta humaltuneita, sai sivuraiteelle ajautuminen vauhtia.
- Mitään haaveammattia minulla ei ollut. Kävin kauppista kolme kuukautta, ja tajusin siellä, että bisnes ja rahanteko kiinnostaisivat.
Keski-Suomi sai jäädä jo 1998, kun koulut keskeyttänyt 18-vuotias Japi pakkasi tavaransa ja muutti Helsinkiin.
Pääkaupungissa vauhti vain kiihtyi. Pitkäsestä tuli nopeasti Helsingin yöelämän vakiokasvo.
- Lähes kymmenen vuotta meni yhtäjaksoisesti bilettäessä, Pitkänen muistelee nyt.
Yöelämässä liikkuessaan Pitkänen oppi tuntemaan pintapiirien eri ryhmät. Aamuöissä sekoittuvat niin julkkikset ja heitä seuraavat parasiitit, rahamiehet ja rikolliset, päihteet ja niitä nauttineet päät, ja joskus myös oikea ja väärä.
- Se oli villiä aikaa. Vuosien aikana tuli nähtyä kaikenlaista, ja olen itsekin tullut tehneeksi asioita, joista en voi olla ylpeä.
Nuori mies eli vuosia kuin viimeistä päivää ja poltti kynttilää molemmista päistä. Lopulta hän heräsi katsomaan elämäänsä, kun lähipiiristä liian monelle tutulle oli käynyt huonosti. Osa oli vankilakierteessä, osa päihdekierteessä ja osan kohdalla kierteet olivat päättyneet siihen, että viimeinen leposija oli löytynyt hautausmaalta.
- Kaikki hauskuus loppuu aikanaan. Minulla se loppui siihen, Pitkänen muistelee heräämistään kymmenen vuoden huuruisesta elämästä.
Treeni on parasta huumetta
Korson Lumon pukuhuoneessa valmentaja Mikko Hakkarainen antaa viime hetken ohjeita Pitkäselle. Vastustaja Pyry Lintunen on noussut kehään jo yhdeksän kertaa. Hänellä on kokemusetu puolellaan, sillä Pitkäselle ottelu on vasta toinen.
- Kokemuksesta on se etu, että Lintunen ei varmasti jännitä, vaan pystyy olemaan alusta lähtien rento. Japin ensimmäisessä ottelussa jännitys näkyi jäykkyytenä. Jos hän nyt pystyy olemaan rento, on hänellä hyvät mahdollisuudet, Hakkarainen kertoo.
Pitkänen on harjoitellut tätä ottelua varten pitkään.
- Ottelu sovittiin lähes vuosi sitten. Sen piti alun perin olla keväällä, mutta tapahtuma siirtyikin syksylle, Pitkänen kertoo.
Pitkänen on hyödyntänyt pitkän valmistautumisajan ja keskittynyt treenaamiseen sillä samalla intensiteetillä, jolla hän edellisellä vuosikymmenillä omisti elämänsä juhlimiselle ja päihteille. Tulostakin on tullut, sillä 35-vuotias taistelija myös näyttää urheilijalta.
- Saan nykyään paremmat kiksit kunnon treenistä kuin bilettämisestä.
Kovan kunnon pitäisi tänään olla Pitkäsen vahvuus.
- Lintunen ei ole elänyt viime aikoina samanlaista urheilijan elämää kuin sinä. Sinulla on varmasti kovempi kunto. Älä siis lähde alussa höntyilemään, vaan mitä pidempään ottelu kestää, sitä enemmän etu on puolellasi, Hakkarainen kertoo.
Pää täytyisi pitää kylmänä ja maltti mielessä. Pitkäsen ensimmäisessä ottelussa 2013 molemmat unohtuivat.
- Kun se ottelu käynnistyi, niin kaikki taktiikat ja tekniikat jäivät. Se oli vain tappelu, Pitkänen nauraa muistellessaan ottelua, jonka hän lopulta voitti tuomariäänin.
Nyt on tehty taktiikka, jolla kokeneempikin vastustaja pitäisi pystyä voittamaan.
- Sinulla on todella vahvat potkut. Keskity niihin. Kun saat 2-3 alapotkua osumaan kunnolla, niin vastustaja ei enää paljoa liikukaan, Hakkarainen neuvoo.
Pitkänen lämmittelee antamalla isku- ja potkusarjoja Hakkaraisen pitämiin pehmusteisiin. Erityisesti potkujen osumista kuuluu äänekkäät pamaukset.
- Muista pitää leuka alhaalla, Hakkarainen muistuttaa.
Pitkänen korjaa asentoaan heti. Hän on nöyrä. Hän on rento. Hän on valmis.
Kaikki on valmista. Nyt Pitkäsen pitää vain odottaa, että tulee hänen vuoronsa nousta kehään. (kuva: Mikko Räsänen)
"Kehä on maailman yksinäisin paikka"
Pitkänen ei ollut koskaan suunnitellut ryhtyvänsä thainyrkkeilijäksi tai edes kamppailulajien aktiiviharrastajaksi. Hän päätyi lajin pariin vahingossa vuonna 2011.
- Olin Pattayalla ja minun ja erään toisen suomalaisen tyypin välillä oli vähän sellaista molemminpuoleista uhoa. Kun kerran Thaimaassa oltiin, päätimme ratkaista asiat nousemalla thainyrkkeilykehään ottamaan miehestä mittaa.
Pitkäsellä ei ollut hajuakaan thainyrkkeilystä, mutta hän keksi soittaa Jyväskylään vanhalle kaverilleen Mikko Hakkaraiselle, joka on entinen thainyrkkeilijä. Pitkänen pyysi Hakkaraiselta nopeat ohjeet, miten hän voittaisi pian edessä olleen ottelun.
- Mikko sanoi vain, että potki vastustajaa niin kuin potkisit jalkapalloa, Pitkänen muistelee.
Pitkänen noudatti ohjetta ja voitti ottelun. Tosin tuo kamppailu muistutti niin vähän thainyrkkeilyä, että Pitkänen laskee ensimmäiseksi viralliseksi ottelukseen vasta pari vuotta myöhemmin Turpakeikka-tapahtumassa käymänsä kamppailun. Thaimaassa käydyn ottelun merkitystä hän ei silti väheksy.
- Jäin kerrasta täysin koukkuun koko lajiin. Tunne kehässä on niin mahtava, kun adrenaliinia alkaa erittyä.
Nuo tuntemukset Pitkänen toi mukanaan Suomeen.
- Mielessäni pyöri vain ajatus, että haluan oppia tämän lajin.
Puhelimessa ensimmäiset kamppailuohjeet antanut Hakkarainen lupautui valmentamaan Pitkästä. Yhtäkkiä Pitkänen huomasi olevansa urheilija, jolla on treeniohjelma ja tiukka valmentaja. Vaikka ensimmäisestä kehään noususta on jo kulunut vuosia, niin Pattayalla syttynyt rakkaus lajiin ei ole hiipunut.
- Kävi kehässä miten vain, niin olet voittaja, kun ylipäätään nouset kehään. Ja siellä sinä sitten oletkin todella yksin. Siellä kukaan ei auta sinua. Nyrkkeilykehä on maailman yksinäisin paikka.
Silti kehässä on jotain, joka vetää kamppailijaa puoleensa.
- Sitä on vaikea selittää. Siellä edes ne iskut eivät juurikaan tunnu, vaan jomotus iskee vasta seuraavana aamuna.
Pitkäsen ottelua edeltävä ottelu on jo käynnissä. Japi käy katsomoiden välissä seuraamassa sitä ja katsomassa salia, jonne hän tulee pian marssimaan. (kuva: Mikko Räsänen)
78 kohtalon sekuntia
Turpakeikan yleisö purkautuu katsomosta ulos kahvi- ja tupakkatauolle. Takana on kymmenen ottelua ja edessä vielä neljä. Tauon alkaminen on myös merkki Pitkäselle, että hänen pitää alkaa valmistautua, koska hänen ottelunsa on toinen ottelu tauon jälkeen.
Lämmittelyt on jo tehty. Hakkarainen hieroo Pitkäsen kehoon öljyä. Hanskat sidotaan käteen ja mies on valmis. Hän sulkee silmänsä ja keskittyy hiljaa.
Kun tauon jälkeen tapahtuma jatkuu ja avausottelu alkaa, käy Pitkänen katsomon reunassa katsomassa kehää, jonne hän on kohta nousemassa. Kasvot ovat yhtä ilmeettömät kuin aiemminkin. Tätä hetkeä varten on harjoiteltu lähes vuosi ja vihdoin muutaman minuutin kuluttua se on koittamassa.
Edellinen ottelu päättyy ja hallissa alkaa soida Pitkäsen sisääntulokappale. Se saa soida hetken ennen kuin Pitkänen ja Hakkarainen saapuvat saliin. Yleisössä on monia Pitkäsen ystäviä ja tuttavia. Kävellessään kehään hän ei kuitenkaan katsele ympärilleen ja etsi tuttuja kasvoja. Pitkänen on nostanut hanskat kasvoilleen niin, että niiden takaa näkyy vain hänen määrätietoinen katseensa.
Pitkäsen katse on keskittynyt. Hän ei reagoi yleisön kannustukseen eikä etsi katseellaan tuttuja. (kuva: Mikko Räsänen)
Vastustaja Pyry Lintunen saapuu kehään seuraavaksi. Lintusen sisääntulo on aivan erilainen. Hän tuulettaa yleisölle kävellessään kohti omaa kulmaustaan. Tämäkö on juuri sitä kokemuksen mukanaan tuomaa rentoutta, josta valmentajakin Lintuselle puhui?
Kehässä paljastuu, että Pitkänen ja Lintunen ovat yhtä pitkiä. Painoetuakaan ei kummallakaan ole, sillä päivän punnituksessa vaaka oli näyttänyt molemmille lukemaa 95 kiloa. Ainekset todella tasaväkiseen otteluun ovat olemassa.
Ottelu käynnistyy. Pitkäsen taktiikkana on potkia lujaa ja alas. Hän toteuttaa sitä osumalla heti ottelun alussa kovalla alapotkulla Lintusta reiteen. Näitä pitäisi saada perille vielä 2-3, niin Lintunen hidastuisi merkittävästi. Se kääntäisi edun Pitkäsen puolelle.
Lintunen vastaa hyökkäämällä nopeasti lähietäisyydelle. Hän lyö sarjan nopeita iskuja ja Pitkänen joutuu suojautumaan. Suojaus onnistuu vain puolittain, ja muutama isku tulee läpi. Pitkänen potkaisee korkean potkun kohti Lintusen päätä, mutta vastustaja lukee tilanteen ajoissa ja peräytyy jalan ulottumattomiin.
Tavoitteena oli pyrkiä pitämään ottelu pitkäkestoisena, koska erä erältä etu kääntyisi Pitkäsen puolelle. Ilmeisesti Lintunenkin on tietoinen tilanteesta, koska hän tulee taas lujaa päälle. Hän pääsee lähietäisyydelle ja osuu koukulla Pitkästä leukaan niin, että tämä joutuu sitomaan.
Tuomarin irrottaessa kaksikon Pitkänen vetää syvään henkeä. Lintunen huomaa olevansa niskan päällä jatkaa heti hyökkäystään. Potku osuu Pitkästä kylkeen ja hänen suojauksensa aukeaa. Perään tuleva Lintusen oikea suora tavoittaa Pitkäsen leuan ja tältä lähtevät jalat alta.
Pitkänen ottaa lukua ja tuomari keskeyttää ottelun.
Kello näyttää aikaa 1:18.
Pitkänen makaa kanveesissa, irvistää ja puuskuttaa. Taustalla Lintunen tuulettaa voittoaan. Yleisö osoittaa suosiotaan. Se on nähnyt illan nopeimman tyrmäyksen.
Lintusen oikea suora on lopettanut ottelun. Tähän tilanteeseen tiivistyy kamppailu-urheilun hienous ja raadollisuus. Ottelun lopussa kehässä on vain voittaja ja häviäjä. Hopeamitaleja ei jaeta. (kuva: Mikko Räsänen)
Pitkäsen ilme kertoo kaiken. Takana on lähes vuoden valmistautuminen ja ottelu päättyi tappioon reilussa minuutissa. (kuva: Mikko Räsänen)
Pitkänen on valmistautunut lähes vuoden tähän tapahtumaan ja tähän kamppailuun. Ja 78 sekunnissa se on ohi. Pitkäsen katse on tyhjä, kun tuomari nostaa Lintusen käden ylös voiton merkiksi.
Hetken kuluttua pukukopissa Pitkänen ja Lintunen kohtaavat. Pitkänen tunnustaa voittajan paremmuuden, ja he kertaavat lyhyen kamppailun vaiheita.
- Kun se ensimmäinen potkusi osui, tajusin, etten halua ottaa näitä vastaan enää yhtään enempää, Lintunen kertoo.
Lintunen oli tiennyt, että Pitkäsen kuntopohja saattaa olla parempi ja vastustajan kova potku oli vain lisännyt haluja lopettaa ottelu alkuunsa. Sen hän myös teki tyylikkäästi. Lintusen nyrkkien voima oli tainnut tulla jopa pienenä yllätyksenä Pitkäselle.
- Minulla on monen vuoden nyrkkeilytausta ajalta ennen thainyrkkeilyä, Lintunen selvittää vahvinta asettaan.
Kehässä hetkeä aiemmin toisiaan piesseet taistelijat ovat pukukopissa kavereita ja suunnittelevat sparraavansa toisiaan tulevaisuudessa. (kuva: Mikko Räsänen)
Kova potkija ja kova lyöjä vastakkain. Pitkänen ja Lintunen näkevät tässä molemmille mahdollisuuden kehittyä ja he miettivät, että voisivat jatkossa sparrata toinen toisiaan. Lintusen valmentajakin kehuu, miten hienoa on, ettei ottelun jälkeen ole minkäänlaista pahaa verta osapuolten välillä.
- Ei tietenkään. Tätä tehdään rakkaudesta lajiin, Pitkänen muistuttaa.
Arki ja tyhjyys
Pitkäsen kanssa on sovittu, että hän tulisi kaksi päivää ottelun jälkeen haastatteluun kertomaan ajatuksiaan siitä ja tulevasta. Haastattelupäivänä häneltä tulee kuitenkin viesti:
"Pystyykö millään siirtämään haastattelua huomiselle? On aika tyhjä olo..."
Haastattelu siirretään ja seuraavana päivänä Pitkänen saapuu toimitukseen.
- Nyt on takki ihan tyhjä, Pitkänen vahvistaa.
- Kun kaikki tekeminen on vuoden ajan tähdännyt tähän, ja sitten se onkin ohi, jää jäljelle iso tyhjyys. Nyt pitäisi äkkiä saada seuraava ottelupäivämäärä sovittua kalenteriin, että olisi taas tavoitteita, joita kohti mennä.
Alustavat suunnitelmat onkin jo tehty.
- Olen kiitollinen Turpakeikalle mahdollisuudesta nousta kehään ja päästä ottelemaan. Olen nyt jo treenannut Nummela Thai Boxingin kanssa ja seuraavaksi aion lähteä liiton alaisiin kisoihin.
Pari päivää haastattelun jälkeen Pitkäseltä tulee iloinen tekstiviesti.
"Otan Nummela Thai Boxingin kanssa ensimmäisen liiton alaisen otteluni marraskuun 21. päivä"
Facebookiin ja Instagramiin tekemiinsä treenipäivityksiin Pitkänen on liittänyt hashtagin #liekkipalaa. Tyrmätyksi tuleminen ei sammuttanut lajirakkautta.
Jokainen kehään nouseva on voittaja, mutta todellisia taistelijoita ovat ne, jotka ovat nousseet kehään, tulleet lyödyksi maahan, mutta nousevat ylös palatakseen kehään uudestaan. Yksi heistä on Japi Pitkänen.
(kuva: Mikko Räsänen)
LUE MYÖS: Turpakeikka-tapahtumassa nähtiin huikea tyrmäys - katso kuvasarja
