Kuva: Fotolia

Helppo ja riskitön asumismuoto kiinnostaa nuoria kaupunkilaisia - lue Kristan tarina

15.05.2016 09:00 - Anniina Ojutkangas

Kolmekymppinen kahden koiran yksinhuoltajasinkku päätti kokeilla asumisoikeusasumista, kun oma piha ja isompi asunto alkoivat kiinnostaa. Muutaman kuukauden päästä ajatuksesta pidettiin jo vappubileet uudessa kodissa.

Haave omasta pihasta

Krista Reimaa asui Espoossa omistuskaksiossa, jossa viihtyi hyvin. Hän oli remontoinut asunnon näköisekseen, ja mahtui asumaan kahden koiransa kanssa asunnossa mukavasti, vaikka asuntolainaa oli yhdelle ihmiselle melko paljon.

Toisenlainen ympäristö ja maantasalla asuminen alkoivat houkuttaa, mutta uusi, isompi asuntolaina tai vuokra-asuminen eivät tulleet kysymykseen. Reimaa halusi olla varma, että voi asua kodissaan niin pitkään kuin haluaa.

Ajatus rivitaloasumisesta alkoi kyteä mielessä.

Hyviä kokemuksia lähipiirissä

Perhetuttu oli juuri ostanut asumisoikeusasunnon, ja suositteli sitä lämpimästi. Krista Reimaa oli hankkinut asumisoikeusnumeron jo aiemmin “kaiken varalta”, numeron hakemisesta kun ei ole mitään haittaakaan.

Järjestysnumero asumisoikeusasunnon hakemista varten haetaan sen kaupungin tai kunnan asuntotoimistosta, jossa asunto sijaitsee, ja numerolla jonotetaan vapautuviin tai uudiskohteisiin. Joskus jonotuksessa voi mennä kauankin, eli numero kannattaa hakea, vaikkei asumisoikeusasuminen olisikaan ajankohtaista.

Joskus taas asiat voivat tapahtua nopeastikin, kuten Reimaalle kävi.

Hakuprosessi yllätti nopeudellaan

Reimaa löysi nopeasti kohteen, johon ihastui ensisilmäyksellä. Kyseessä oli kaksikerroksinen 78-neliöinen rivitaloasunto toisella puolella Espoota, pienellä pihalla ja saunalla varustettuna. Hän ihastui erityisesti asunnon uutuutta kiiltäviin pintoihin ja toimivaan pohjaratkaisuun.

Piha helpottaisi koiranomistajan arkea, ja sauna taas lämpenisi harva se ilta, sillä naisella on tapana kutsua ystäviään kyläilemään usein.

Uuteen kotiin vapuksi

Muuttamaan Reimaa pääsi puoli vuotta numeron hakemisen jälkeen, sillä asuntojono hupeni yllättävän nopeasti. Reimaa haki järjestysnumeron syksyllä ja oli hakiessaan asuntoa alkuvuodesta 2015 ensin sijalla 43, mutta pian jo kolmantena.

Kun kaksi edellä olevaa eivät olleet kiinnostuneita ottamaan asuntoa vastaan, oli Reimaalla pian nimi paperissa ja grilli hankittuna vappubileitä, jonkinlaisia epävirallisia tupareita, varten.

Reimaa kiittelee asumisoikeusasumisen riskittömyyttä ja “taloudellista keveyttä”, kuten nainen itse asian muotoilee. Kuukausittainen vastike voi tuntua korkealta, mutta asuntolainaan verrattuna taakka on pieni. Asunnosta maksetaan vain 15 prosenttia sen arvosta asumisoikeusmaksuna, mutta hallitaan omistusasunnon tapaan.

Remontoidakin saa, mutta suurempiin muutoksiin, kuten seinän kaatamiseen, pitää hakea lupa erikseen. Sama käytäntö vallitsee myös tavallisissa kerrostalo- tai rivitaloyhtiöissä.

Tulevaisuudensuunnitelmat eivät rajoita

Reimaa haaveilee työskentelystä ulkomailla. Jos sopiva tilaisuus tulee kohdalle, pääsee asunnosta nopeasti ja varmasti eroon, sillä asumisoikeusmaksu palautetaan indeksillä tarkastettuna korkeintaan kolmen kuukauden kuluessa.

Asunnon voi myös tarvittaessa vuokrata eteenpäin. Elämäntilanteen muuttuessa asuntoon mahtuisi enemmänkin ihmisiä, sillä tilaa on mukavasti. Reimaalla on jo uusi järjestysnumero takataskussa siltä varalta, että suurempi asumisoikeusasunto kiinnostaa tulevaisuudessa.

Parasta tässä asumismuodossa on Reimaan mielestä ehdottomasti sen huolettomuus ja riskittömyys. Kun asumisoikeusmaksu on maksettu, on asunto käytännössä velaton. Se tuo elämään turvallisuutta, vakautta ja taloudellista huolettomuutta.

Lue myös: Katso, oletko asumistottumuksiltasi milleniaali

Kilpailut

Uusimmat