Kolumni: Suomeen euroviisuvero - tuotoilla ostetaan huippuartisti edustamaan Suomea
”Tarvitaan ihme, jotta nyt pelastuisimme”, laulaa Azerbaidžanin tämän vuoden euroviisuedustaja Samra. Aika paksua puhetta maalta, joka ei ole koskaan jättänyt euroviisuissa mitään ihmeiden varaan. Azerbaidžanin Miracle-edustuskappale on oppikirjaesimerkki viisusta, joka on luotu menestymään. Keskitien poppia, jota on helppo kuunnella ja jonka esitystä on helppo katsella, kiitos eteläisen eksoottisten geenien. Azerbaidžan meni eilisessä semifinaalissa jatkoon. Suomi ei.
Suomella on pitkä historia euroviisuissa oman tien kulkijana. Kerran 50 vuodessa riskinotto jopa kannattaa. Tänä vuonna riski oli se, että esityksessä luotettiin aitoon energiaan ja konstailemattomaan hyväntuulisuuteen. Jonkun olisi pitänyt kertoa Sandhjalle, että aitous ja konstailemattomuus eivät ole järin kovassa huudossa näissä kinkereissä. Jotta Suomen kurssi saadaan käännettyä, Suomen pitää nöyrtyä ja alistua kulkemaan menestyjien viitoittamaa tietä.
Ensinnäkin, Uuden musiikin kilpailu tulee lakkauttaa. Euroviisuilla on hyvin vähän tekemistä ”uuden” kanssa, jos kohta ”musiikinkaan". Mutta kilpailu se on, ja kova sellainen. Koska kansa on tunnetusti hyvin harvoin oikeassa, on viisuedustaja parempi valita suljettujen ovien takana matemaatikkojen laskeman viisumenestyskaavan perusteella. Tarvitsemme edustajaksi vahvaäänisen, kauniin naisen. Jos Suomesta ei löydy ketään tarpeeksi edustuskelpoista, aina voi käydä vieraissa. Vai luuliko joku, että vuoden 1988 voittaja Céline Dion on sveitsiläinen?
Euroviisuista on tehtävä jokaisen meistä yhteinen, kansallinen projekti. Parhaiten suomalaiset sitoutetaan viisumenestyksen tavoitteluun pakollisella euroviisuverolla. Verolla voisi kustantaa teknisesti huipputasoisen esityksen tuottamisen, mutta myös edustuskappaleen ostamisen ruotsalaisilta. Tänä vuonna ruotsalaisilla on näppinsä pelissä peräti joka neljännessä viisukappaleessa, joten Suomenkin olisi jo aika kääntyä länsinaapurin kultasormien puoleen.
Jo pitkään euroviisuissa on ollut ongelmana se, että naapurivaltiot äänestävät innokkaasti toisiaan. Euroopan laitamilla killuva Suomi on maantieteellisesti hankalassa asemassa. Tarvitsemme lisää naapureita. Tämä hoituu irrottamalla muutama kaupunki Suomesta erillisiksi valtioiksi. Turku, Pori ja Lahti varmasti antaisivat Suomelle 12 pistettä, eikös!
Kuulostaako radikaalilta? Miettikää vain edessä siintävää palkintoa: onnen kääntymistä euroviisuissa ja siitä seuraavaa kollektiivisen itsetunnon kohoamista. Se vaatii kovia otteita, ei ihmeitä. Ei sellaisiin Azerbaidžankaan luota.
Lue myös: Ukrainan euroviisuehdokas valittiin - kappaleessa kovaa kritiikkiä Venäjälle