Kuva: Fotolia
"Äitini ei edes katsonut minuun" - nuoret kertovat vanhempiensa reaktiot tatuointeihinsa
Myös samassa perheessä vanhemmilla voi olla täysin erilainen suhtautuminen asiaan.
Vaikka saisitkin täysi-ikäisenä tehdä omat päätöksesi, se ei tarkoita, etteivätkö vanhemmat enää puuttuisi siihen. Naiset kertoivat Seventeen-sivustolle, miten heidän vanhempansa reagoivat heidän tatuointeihinsa.
"Kun tulin kotiin tatuoijalta, äitini ei edes suostunut edes katsomaan minuun. Hän ei huomioinut olemassaoloani kokonaiseen kolmeen päivään. Isäni taas puolestaan oli se, joka vei minut ottamaan tatuoinnin ja nauhoitti koko jutun." -Olivia, 18
"Otin jalkaani tatuoinnin, joka esitti koiran tassua kun olin 18, koska rakastan koira. Tiesin, että isäni olisi täysin sitä vastaan, joten piilotin sen vanhemmiltani vuosia käyttämällä sukkia tai laastaria sen päällä. Olin 24 kun menin isäni toimistolle niin, että käytin sandaaleja ja unohdin peittää sen. Isäni ei huomannut sitä, mutta hänen kollegansa, lapsellinen 58-vuotias mies, huomasi sen ja alkoi huutaa kaikkien kuullen: "Tiesitkö, että tyttärelläsi on tatuointi? Näytä kaikille tatuointisi!" Pelästyin, enkä osannut esittää, ettei se olisi ollut aito. Selvisi, että isäni mielestä se oli hauskaa ja oli ainoastaan vihainen siitä, että yritin salata asia. Hän itse asiassa antoi minulle rahaa, jotta lähettäisin kuvan siitä äidilleni." -Dana, 25
"Otin ensimmäisen tatuointini viime kesänä. Olin melkein 19. Äitini mielestä tatuoinnit ovat rumia ja että kadun niitä kun olen vanhempi, joten kun otin omani, en kertonut hänelle viikkoon. Oli helppoa pitää se häneltä, sillä olin töissä koko ajan, mutta kun hän sai sen selville, hän oli niin poissa tolaltaan, ettei puhunut minulle viikkoon." -Katelyn, 19
"Olin aina halunnut ottaa sydäntatuoinnin ranteeseesi, joten menin lopulta ottamaan sen, kun täytin 20. Äitini ei välittänyt niin paljon itse tatuoinnista, mutta hän vaikutti hieman suuttuneelta kun sai tietää siitä Facebookiin laittamani kuvan kautta." -Victoria, 25
"Olin juuri aloittanut opiskelut ja olin aina halunnut tatuoinnin, mutta äitini oli todella niitä vastaan. Yhtenä iltana kämppikseni ja minä päätimme tehdä sen, ajatellen ettemme kuitenkaan näe vanhempiamme hetkeen. Otin kyyhkysen ranteeseeni. Rakastin sitä ja pidän siitä edelleen. Sinä viikonloppuna äitini tuli yllätysvierailulle ja menin paniikkiin. Otin tussin ja piirsin sillä tatuointini päälle. Kipu oli kauhea! Hän näki piirustuksen ranteessa, eikä ajatellut siitä mitään. Hän jopa vitsaili: "Olen niin onnellinen siitä, ettet ole niin tyhmä, että ottaisit oikean." Seuraavana aamuna heräsin ja liityin äitini seuraan sohvalle tajuamatta, että tussi oli lähtenyt ja oli nyt kasvoissani. Hän alkoi huutaa, sitten itkeä ja lähti kiireellä, ilman että edes hyvästeli. Ajattelin, että annan hänelle muutaman päivän aikaa rauhoittua. Maanantai-iltana menin markettiin ostamaan lounasta ja päivällistä, mutta luottokorttini ei toiminut. Kun soitin äidilleni, hän sanoi "kerroin sinulle, että jos ikinä otat tatuoinnin, katkaisen välit." Minun täytyi hankkia työ ja tulla toimeen omillani loppuvuoden. Hän vihaa sitä edelleen ja on jopa lupautunut maksamaan sen poiston." -Casey, 29
Lähde: Seventeen
Lue myös: "Poikaystäväni jättää minut, jos otan yhdenkin" - tatuoinnit jakavat mielipiteitä myös parisuhteissa
