Riikka, 30: "Rakkaus on sitä, kun toista rakastaa silloinkin, kun ei edes erityisemmin pidä hänestä"

Rakkaudesta-sarjassa erilaiset ihmiset puhuvat avoimesti ja rohkeasti sellaisistakin asioista, joita ei ole välttämättä tapana sanoa ääneen. Nyt äänessä on Riikka.

"Aiemmin ajattelin että asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Että kaikesta voi keskustella ja asioita vain tapahtuu, pahojakin. Iän myötä olen huomannut että ajatustapani on muuttunut. En voisi antaa anteeksi pettämistä, koska silloin rikottaisiin jotain mitä ei voida mielestäni enää korjata. Kolhuja tulee, mutta murtumat täytyy aikuisen voida estää. Kyse on kunnioituksesta: minä kunnioitan puolisoani ja itseäni niin paljon, että en valitse ketään toista ennen häntä ja ennen meitä. En kuitenkaan halua tuomita ketään, sillä olen myös nähnyt kuinka sellaisesta tilanteesta on päästy eteenpäin yhdessä. Se särö on luultavasti kuitenkin syvempi pettäjän rinnassa."

"Erosin muutama vuosi sitten. Avioliittoamme oli kestänyt silloin 5 vuotta. Liittomme oli aika haasteellinen alusta loppuun. Sitouduin silti aivan täysin. Opin rakastamaan hammasta purren. Luulen että olimme omalla tavalla onnellisia ja onnettomia yhdessä. Eropäätöstä tein todella pitkään. Minä halusin lapsia ja hän sai vasta viiden vuoden yhdessäolon jälkeen sanomaan, että hän ei halua. Piti päättää kummasta olin valmis luopumaan, tutusta mutta ontuvasta avioliitosta, vai mahdollisuudesta tulla äidiksi. Luulisi että olisi helppo valita tuossa tilanteessa, mutta minulle se ei ollut.

Olin oppinut liittomme aikana uskomaan ettei minusta oikein olisi mihinkään, joten epäilin myös vahvuuttani selvitä yksin ja pelkäsin sitä vaihtoehtoa jäisin lapsettomaksi ja yksin. Kuitenkin jostain syvältä sydämestä nousi vahva tunne siitä että ei tässä ollut kaikki. Nousi vahva tunne siitä että se paras osa elämää on vasta tulossa. Lopulta eroomme liittyi kolmas osapuoli. Se sattui enemmän kuin mikään, mutta sen kivun voimin jouduin tekemään monia hyviä päätöksiä jotka ovat johtaneet tähän päivään. En ole vielä äiti, mutta olen onnellinen. Toivon onnea ja rauhaa myös entiselle puolisolleni." 

"Rakkaus tarkoittaa minusta sitä että rakastaa toista sellaisenakin hetkenä kun ei edes erityisemmin pidä toisesta.  Minä rakastan perhettäni. Ydinperheeni on aika pieni mutta ystävät ja sukulaiset tekevät perheestäni ison. Otan uudet ihmiset elämääni aina täysillä ja tunnen että minulta riittää rakkautta kaikille. Kolikolla on myös kääntöpuolensa, joku saattaa joskus tuntea olonsa unohdetuksi kun en ole läsnä. Se tuntuu pahalta mutta vaikka kuinka parhaani yritän, en pysty olemaan rakkaudessa aina odotusten mukainen."

"Ennen kaikkea rakastan nykyistä miestäni. Hänen kanssaan opettelin luottamaan, unohtamaan ja antamaan anteeksi. Hänen kanssaan olen oppinut armollisuutta. Rakkaudessa tärkeää on olla armollinen ja itselleen ja toiselle. Ei joka päivä voi olla täydellistä, mutta se ei haittaa, pienet arjen kauneusvirheet kuuluvat elämään. Mieheni on rakastanut minut ehjäksi, tuonut elämääni tunteen että minä voin saavuttaa unelmani.

Kun tapasin nykyisen mieheni, sanoin, etten ole valmis mihinkään vakavaan. Hän vastasi, että se ei haittaa, hän haluaisi vain yrittää saada minut hymyilemään. Sen hän totisesti on tehnytkin. Minua hymyilyttää joka aamu kun saan herätä hänen viereltään, aina töistä tullessa kun tiedän että pian saan halata häntä ja nukkumaan mennessä, kun supisemme rakkaudentunnustuksia toistemme korvaan. Kerran kysyin mieheltäni että missä hän on ollut koko elämäni ja hän vastasi: ”Matkalla sinun luoksesi.”  

Pääset lukemaan aikaisemmat Rakkaudesta-artikkelit täältä.

Rakkaudesta

Tykkää ja jaa artikkeli

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä