Kuva: Fotolia
Repeytyykö vagina ja mikä johtaa hätäsektioon? Suomalainen kätilö vastaa kysymyksiin synnytyksestä
Synnytys herättää runsaasti kysymyksiä runsaasti etenkin ensisynnyttäjien keskuudessa.
Synnytys on naisen elämässä yksi suurimmista ja mullistavimmista kokemuksista. On yleistä, että etenkin ensisynnyttäjillä nousee raskauden aikana mieleen useita kysymyksiä koskien synnytystilannetta, ja esimerkiksi alapään repeytyminen voi mietityttää. Kysyimme Aava-raskausklinikalla ja lapsettomuusklinikka Felicitas Mehiläisessä työskentelevältä kätilöltä ja IVF-hoitajalta Heli Läiköltä yleisimpiä synnytykseen liittyviä kysymyksiä, joita naiset pohtivat ennen lapsen saamista.
Kuinka todennäköistä on, että vagina repeytyy synnytyksen aikana?
Läikön mukaan on melko todennäköistä, että repeytymiä aiheutuu synnytyksen aikana, sillä alatiesynnytyksen aikana väliliha joutuu kovalle koetukselle.
- Ensimmäisen asteen repeämiset ovat kohtuullisen yleisiä ja ne ovat ihan vain nirhaumia, joihin ei tarvitse ompeleita. Toisen asteen repeytymiin niitä saattaa tarvita muutamia, hän toteaa.
Vakavia, kolmannen tai neljännen asteen repeämisiä Läikön mukaan tapahtuu erittäin harvoin.
- Sanotaan, että alle prosentti synnytyksistä on sellaisia, joissa tapahtuu näin vaikeita repeämiä.
Voiko repeytymistä estää jotenkin, esimerkiksi synnytysasennolla?
Läikön mukaan ponnistusvaiheessa tärkeintä on hyvä yhteistyö kätilön kanssa.
- Kätilön tehtävänä on yrittää estää repeytymistä tukemalla sikiön päätä, sekä hoitaa ponnistusvaihe hallitusti.
Esimerkiksi konttaus- tai kylkiasennossa ponnistaminen aiheuttaa vähemmän painetta välilihan alueelle, mutta Läikkö korostaa kuitenkin sopivan mittaisen ponnistusvaiheen merkitystä.
- Pääsääntöisesti tärkeintä on se, että ponnistusvaihe on hallittu, hän kertoo ja lisää, että yleisimmin repeytymiä aiheuttavat vauvan suuri koko sekä etenkin pää, joka tyypillisesti tulee emättimestä ulos ensimmäisenä. Myös tarjontavirhe, eli sikiön huono asento ponnistusvaiheessa, voi altistaa vaginan repeytymiselle.
Miltä tuntuu, kun lapsivesi menee ja huomaako sen varmasti?
Läikkö kuvailee tunteen olevan kuin ”lämmin hulahdus”, jos lapsivesi tulee ulos kerralla kokonaan. Tunnetta voisi verrata siihen, kuin olisi laskenut alleen. On kuitenkin myös mahdollista, että odottava äiti ei osaa sanoa varmasti, onko lapsivesi mennyt vai ei.
- Lapsivesi ei aina tule kaikki kerralla. Lapsivesikalvoon voi tulla pienempikin reikä, josta sitten tihkuttaa vettä, jota voi tapahtua useammankin päivän ajan. Yleensä ohjeistetaan, että jos on epäselvää tiputtelua ja epäilyttää, että kyseessä voisi olla lapsivesi, niin tilannetta ei pidä jäädä pitkäksi aikaa itsekseen seurailemaan.
Läikkö kertoo, ettei lapsiveden poistuminen kohdusta ole kivuliasta.
- Lapsivesikalvoissa ei ole minkäänlaista tuntoa, joten se ei satu.
Kuinka yleistä ulostaminen synnytyksen yhteydessä on?
- Se on yleistä ja normaalia, eikä sitä tarvitse pelätä. Tämä riippuu vähän siitä, miten vatsa on toiminut ennen synnytystä, Läikkö kertoo.
Synnytyksen aikainen ulostaminen johtuu siitä, että sikiö painaa peräsuolesta ulosteen pois.
- Tätä ei tarvitse ujostella ja kätilö kyllä huolehtii, että uloste ei joudu kosketuksiin lapsen kanssa. Pääsääntöisesti on vain hyvä, että suoli tyhjenee, sillä jos vatsa on kauhean kovalla, niin uloste voi olla ponnistusvaiheessa jopa synnytyseste.
Tuntuuko yhdyntä erilaiselta synnytyksen jälkeen?
- Kyllä varmasti tuntuu. Jos on ollut normaali alatiesynnytys, niin lihakset ovat siellä löysänä ja alue saattaa olla herkkänä pitkäänkin. Etenkin imetyksen aikana limakalvot voivat kuivua, Läikkö kertoo.
Myös synnytyksen aikana tapahtuneet repeytymät vaikuttavat tuntemuksiin ensimmäisissä synnytyksen jälkeisissä yhdynnöissä.
- Moni kuvailee kokeneensa kipua ensimmäisten yhdyntöjen aikana. Kannattaa aloittaa varovaisesti, omaa kehoaan kuunnellen sekä käyttää liukastetta, Läikkö ohjeistaa.
Kuinka pian voi harrastaa seksiä synnytyksen jälkeen?
- Usein nyrkkisääntönä pidetään 3-5 viikkoa, jolloin jälkivuotoa esiintyy. Tämä ohjeistus on lähinnä infektioriskin takia, Läikkö kertoo.
Millaisia kivunlievityskeinoja on saatavilla?
Läikkö kertoo, että ilokaasu sekä epiduraalipuudutus ovat yleisimmin käytettyjä keinoja synnytyskipujen lievittämiseen. Hän kuitenkin huomauttaa, että synnytyksen aikana kivunlievityksen suhteen yritetään edetä kevyimmästä vahvempaan, ja ei-lääkkeellisten kivunlievitysmenetelmien käyttö on yleistä.
- Alussa esimerkiksi vesi on hyvä kivunlievittäjä. Myös erilaisilla asennoilla voidaan kokeilla lieventää kipuja, ja apuna tähän käytetään esimerkiksi säkkituoleja, palloja ja keinutuolia.
Myös lääkkeellisiä kivunlievityskeinoja on tarjolla useita.
- Lihakseen pistettävät kipulääkkeet, ilokaasu, kohdunkaulakanavan puudutteet ja vahvimpana on sitten epiduraalipuudutus, Läikkö listaa.
Millainen on vesisynnytys ja mitkä tekijät voivat estää sen?
Vesisynnytys tapahtuu lämminvesialtaassa, jolloin lämpö auttaa synnytyskipuihin, sekä veden luoma painottomuuden tunne lievittää paineen tunnetta naisen alavartalossa. Läikön mukaan vesisynnytykset ovat Suomessa kuitenkin erittäin harvinaisia. Usein suunniteltu vesisynnytys päätyy siihen, että synnyttäjä joutuu nousemaan pois altaasta avautumis- tai ponnistusvaiheen aikana.
- Vesisynnytys vaatii paneutumista asiaan etukäteen ja pitää tietää, mitä synnytyksen aikana tulee tapahtumaan. Synnyttämään saapuessa ei siis voi vain todeta, että haluaa synnyttää altaassa, Läikkö kertoo.
Jotta vesisynnytys on mahdollinen, raskauden on täytynyt sujua ongelmitta, sekä sikiön koko tulee olla normaalin rajoissa. Lisäksi synnytyksen on edettävä koko ajan hyvin sekä normaalilla tavalla. Läikön mukaan pitkä lapsiveden meno ja infektioriskit ovat yleisiä esteitä vedessä synnyttämiselle.
Kuinka pitkä synnytys keskimäärin on ja mitkä tekijät vaikuttavat sen kestoon?
- Ensisynnyttäjillä keskimääräinen kesto on noin 12-15 tuntia. Uudelleen synnyttäjät synnyttävät puolet nopeammin, Läikkö kertoo.
Synnytyksen kestoon vaikuttavat useat eri tekijät ja tarkkaa kestoa ei etukäteen pysty arvioimaan. Supistusten voimakkuus sekä kivunlievityskeinojen käyttö voivat olla vaikuttavia tekijöitä synnytyksen pituuteen.
- Esimerkiksi varhaisessa vaiheessa annettu epiduraali saattaa heikentää supistuksia. Myös sikiön koko sekä tarjontavirheet voivat vaikuttaa synnytyksen kestoon. Suurin merkitys on kuitenkin sillä, millaisia supistukset ovat, Läikkö kertoo.
Kuinka yleisiä hätäsektiot ovat ja millainen tilanne voi johtaa sellaiseen?
Läikön mukaan sektiot kokonaisuudessaan ovat Suomessa melko harvinaisia, lukumäärä suhteutettuna kaikkiin synnytyksiin on hänen mukaansa reilusti alle 20 prosenttia.
- Se on myös maailmanlaajuisesti todella matala luku. Näistä sitten alle kymmenen prosenttia ovat hätäsektioita.
- Hätäsektiossa on todella kysymys hädästä ja leikkaus suoritetaan muutaman minuutin sisällä sektiopäätöksestä, Läikkö selventää ja jatkaa, että hätäsektio tulee erottaa kiireellisestä sektiosta.
Myös kiireelliseen sektioon voidaan päätyä synnytyksen aikana. Kyseisessä tilanteessa äidillä ja sikiöllä ei kuitenkaan ole varsinaista hätää, vaikka keisarinleikkaus päätetäänkin suorittaa mahdollisimman nopeasti esimerkiksi pitkittyneen synnytyksen tai tarjontavirheen vuoksi.
Jos edellisestä synnytyksestä on jäänyt pelko tai trauma, millä tavalla tämä huomioidaan seuraavan raskauden ja etenkin synnytyksen aikana?
Läikkö kertoo, että poikkeava tai traumaattinen synnytys olisi hyvä käsitellä heti tapahtuneen jälkeen jo synnytyssairaalassa esimerkiksi hoitavan kätilön kanssa. On tärkeää, ettei mieltä jää painamaan epäselvyydet siitä, mitä synnytyksen aikana tapahtui ja miksi.
- Tällä tavalla voidaan estää traumojen syntymistä paljon, kun ymmärretään, miksi on käynyt niin.
Jos synnytyspelko on paha ja trauma varjostaa uutta raskautta, tulisi kokemukset ottaa puheeksi heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Läikön mukaan on olemassa useita erilaisia keinoja, joilla odottavan äidin pelkoja pyritään lieventämään.
- Synnytyssairaaloissa on synnytyspelkopoliklinikkoja, jonne voidaan kirjoittaa lähete. Myös tavallisilla neuvolakäynneillä tulisi käydä tulevaa synnytystä läpi mahdollisimman paljon.
- On mahdollista tehdä etukäteen suunnitelmia synnytystä ajatellen ja sopia esimerkiksi hyvissä ajoin annettavasta kivunlievityksestä. Tämä riippuu vähän siitä, mistä trauma tai pelko on jäänyt, hän jatkaa.
Kannattaako alapää ajella ennen synnytystä?
- Ei tarvitse ajella, karvoitus ei haittaa siellä yhtään mitään. Jos tarvitsee ommella repeytymiä, voi olla tietenkin miellyttävämpää, jos karvat on ajeltu, jolloin ne eivät jää ompeleiden väliin, Läikkö kertoo.
Lue myös: Tuore äiti jakoi kuvan itsestään vaipoissa - mukana tärkeä viesti
Lue myös: ''Vagina on tuhoutunut!'' Lue tuoreiden isien älyttömimmät synnytyssalikommentit
