Uusi ilmiö: Hyvätuloisten perheiden aliravitsemus - syynä turhat allergiat ja nirsoilu
Aliravitsemus ei näytä olevan ainoastaan kehitysmaiden ongelma. Köyhästä ravinnosta koostuvan ruoan aiheuttamat vitamiini- ja ravintoainepuutokset ovat kasvava ilmiö myös länsimaisissa.
Ihmisten tietoisuus omasta syömisestään on lisääntynyt vuosi vuodelta. Ruokavalion tiukka syynääminen voi kuitenkin mennä liiallisuuksiin ja olla jopa uhka terveydelle. Kirjoitimme vastikään siitä, kuinka monet aikuiset kärsivät huomaamattaan muun muassa sinkin puutteesta noudattaessaan liian niukkaa kasvisruokavaliota. Pääset artikkeliimme tästä.
Länsimaisten lasten aliravitsemus
Tutkijat ovat viime aikoina huolestuneet entistä enemmän siitä, kuinka pienten lasten vanhemmat ovat ryhtyneet rajoittamaan liikaa lastensa syömisiä. Lasten ruokavaliosta saatetaan karsia täysin turhaan muun muassa vilja- ja maitotuotteet, jotka kuitenkin sisältävät lasten kasvua tukevia tärkeitä ravintoaineita. Ilmiö on yleinen varsinkin hyvätuloisten länsimaisten perheiden keskuudessa.
Esimerkiksi kalsium, jota saa myös lehtivihanneksista, uppoaa taatusti lasten suuhun helpommin maidon muodossa. Parsakaali tai pinaatti saavat taatusti monet taaperoikäiset nyrpistelemään nenäänsä. Näin ollen turha maitotuotteiden karsiminen lasten ruokavaliosta altistaa pienokaiset helposti kalsiumin puutokselle. Tämä taas vaikuttaa väistämättä kasvavien lasten luuston kehitykseen.
Kotidiagnoosi vai testeillä todennettu allergia?
Ylihuolehtivat vanhemmat tekevät helposti lapsilleen turhia allergiadiagnooseja. Päiväkotien keittiössä ja kouluissa keittäjät ovatkin melkoisen ongelman edessä, sillä lasten allergiat näyttävät lisääntyneen länsimaissa vuosi vuodelta. On jo lähes itsestään selvää, että makaronilaatikostakin täytyy tehdä erikseen gluteeniton, maidoton, munaton, lihaton ja soijaton versio.
Paul Seddon, lasten allergiasairauksien asiantuntija, kertoo kohtaavansa usein lapsia, joiden ruokavaliota on rajoitettu kyseenalaisista syistä:
- Näen usein lapsia, jotka noudattavat varsin rajoitettua ruokavaliota, koska heidän vanhempansa uskovat jälkikasvunsa olevan allergisia monille erilaisille ruoka-aineille. Nämä allergiadiagnoosit eivät kuitenkaan usein pohjaudu luotettaviin testituloksiin, Seddon kertoo.
Seddonin sanoissa on perää. Portsmouthin yliopiston tekemässä tutkimuksessa nimittäin ilmeni, että 969 lapsesta noin 34 prosenttia kärsi jostain ruoka-aineallergiasta - näin ainakin lasten vanhemmat kertoivat. Lähes tuhannesta tutkimukseen osallistuneesta lapsesta vain 5 prosentilla oli kuitenkin tieteellisillä kokeilla todennettu ruoka-aineallergia.
Allergia ei enää vakavasti otettava asia?
Ruokayliherkkyyksien räjähdysmäinen kasvu ja kotidiagnoosit laittavat oikeasti pahoista allergioista kärsivät ihmiset pahaan tilanteeseen. Enää allergioihin ei välttämättä jakseta suhtautua vakavasti, koska monet tulkitsevat jo pienen kurkun kutinan tai vatsan kurinan ruoka-aineallergiaksi.
Joillekin allergia on kuitenkin varsin vakava asia, joka voi johtaa hengenvaaralliseen reaktioon tai anaflyktiseen shokkiin. Siten on täysin eriasia, vältteleekö joku maitoa sen vuoksi, että vatsa menee sekaisin vai siitä syystä, että on maitoproteiinille allerginen.
Lähde: Daily Mail
