Kuva: Mikko Räsänen
Kasvohalvaus pysäytti suomalaismissin - Ei pysty sulkemaan toista silmäänsä
Kasvohalvaus alkoi tavalliselta tuntuneesta flunssasta.
Elina Perätalo, 23, on suomalainen missikaunotar. Viime vuonna hän sijoittui toiseksi Moottoripyörämessujen yhteydessä järjestetyssä Miss MP -kilpailussa. Tänä vuonna suunnitelmiin kuului suuren haaveen toteuttaminen ja Miss Suomi -kilpailuun osallistuminen.
Suunnitelmat menivät uusiksi joulukuussa, kun toinen puoli hänen kasvoistaan halvaantui.
- Tulin kipeäksi itsenäisyyspäivän tienoilla ja minulla oli pitkään kuumetta sekä paha tulehdustila nielussa. Minulle määrättiin varmuuden vuoksi antibioottikuuri, joka oli tarkoitettu epäiltyyn angiinaan. Nielunäytteestä ei löytynyt streptokokkibakteeria, joten antibioottihoito oli turha.
Perätalon kuume jatkui ja tulehdusarvot olivat korkealla, joten hänelle määrättiin vahvoja tulehduskipulääkkeitä. Niiden avulla vointi parani niin paljon, että Elina uskalsi palata töihin.
- Olin töissä koko päivän todella väsynyt ja päätäni särki voimakkaasti. Ajattelin tämän johtuvan vain flunssasta, joten tein työpäivän loppuun asti, hän muistelee.
- Illalla kivut kovenivat ja tuntuivat pieniltä sähköiskuilta ohimossa. Pääni oli kosketusarka. Otin taas annoksen kipulääkettä ja kävin nukkumaan. Heräsin yöllä monesti ja sain sähköiskun tuntuisia kohtauksia päähäni yhä useammin.
- Aamulla herätessäni tajusin, että kaikki ei ole hyvin. Kieleni oli puutunut, pään vasen puoli särki kovasti ja tuntui jopa turvonneelta. Yritin pestä hampaita, mutta sekään ei tahtonut onnistua. Vasen puoli kasvoista ei totellut mitään käskyjä. Olin täysin shokissa.
Perätalo oli saanut yöllä kasvohalvauksen, mutta ei tiennyt sitä vielä tuossa vaiheessa.
- Olin joskus kuullut tällaisesta, mutta luulin sen olevan varttuneempien sairaus. Pelkäsin tietysti pahinta, että olisi kyse toispuolihalvauksesta. Kävin heti mielessäni läpi kaikkia niitä asioita, mitä se rajoittaisi ja olin kauhuissani. Miksi minä?
Elina Perätalo (oik.) sijoittui toiseksi vuoden 2016 Miss MP -kilpailussa. Kilpailun voitti (kuva: Mikko Räsänen)
Lääkärissa Perätalo joutui tarkkoihin tutkimuksiin. Siellä diagnoosiksi varmistui kasvohalvaus, mutta sen syytä ei osattu sanoa.
- Sain viruslääkityksen varmuuden vuoksi, koska usein tällainen johtuu herpes-viruksesta tai ruususta. Minulta ei kuitenkaan löytynyt mitään virusta tai bakteeria.
Rohkaisevaa oli kuitenkin tieto, että kasvohalvaus parantuu 95 prosentin todennäköisyydellä.
- Luotan nyt vaan siihen, ja sitten olen taas hieman vahvempi vastaisuudessa. Olen käynyt nyt reilun kuukauden aikana lääkärillä niin useasti, että toivon alkaneelta vuodelta vain terveyttä.
Toipumisen odottaminen on kuitenkin raskasta, sillä toipuminen on hidasta ja kasvohalvaus haittaa elämää.
- Tämä vaikuttaa ihan kaikkeen. Puhuminen oli aluksi hankalampaa, joidenkin kirjaimien ääntäminen vaikeutui ja aloin huomaamattani välttää tiettyjä sanoja.
- Syömistä ja juomista varten olen joutunut opettelemaan kokonaan uudet tekniikat. Ja onhan se hankalaa, kun kahvi valuu alahuulelta leukaan ja siitä rinnukselle. Nyt sille osaa jo nauraa.
- Suun motoriikan ongelmista voisin mainita esimerkkinä, että en pysty puhaltamaan kynttilää sammuksiin, enkä pysty imemään pillillä smoothieta, Perätalo kertoo.
Yksi konkreettinen haaste on se, että Elina ei pysty halvauksen takia sulkemaan toista silmäänsä kunnolla.
- Vasemman silmän luomi ei sulkeudu kunnolla ja se aiheuttaa kuivumista. Myös silmän näkökyky on halvauksen vuoksi heikentynyt. Silmää on kostutettava useita kertoja päivässä kosteuttavalla silmävoiteella sarveiskalvon suojaamiseksi ja välillä peitän silmän silmälapulla, jotta se saisi levätä.
Kasvohalvauksesta toipuminen ottaa aina aikaa.
- Toipuminen on kuulemma yksilöllistä. Minun kohdallani tätä ei ole tapahtunut vielä ollenkaan. Herään useasti yöllä ja pelkään että kroppani ei enää toimisi tai että molemmat puolet kasvoista lakkaisivat toimimasta. Yritän joka päivä oikein ajatuksen kanssa saada hymyilevän ilmeen kasvoille, mutta turhaan.
- Kasvohalvaus sattui ikävään kohtaan, koska olin aikeissa hakea Miss Suomi kilpailuun ja nythän se ei tule kuuloonkaan. Ehkäpä tällä oli tarkoituksensa? Olen ensi vuonna taas vuoden viisaampi ja ehkä silloin on minun hetkeni! Tällä hetkellä vasen puoli lepää ja oikea hymyilee. Se riittää minulle nyt. Terveys on kaikki kaikessa!
Elinan haastattelu tehtiin tammikuun puolivälissä. Haastattelun julkaisupäivänä Elinalta tulee iloinen viesti.
"Parantuminen on lähtenyt vihdoin käyntiin! Saan suljettua molemmat silmät jo normaalisti ja lihakset ovat elpyneet. Hermosärky on lakannut ja hymy alkaa jo hieman hahmottumaan. Voi olla, että kuukauden kuluttua olen toipunut ennalleni. Jos vaan kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, niin voin tänä vuonna sittenkin lähteä tavoittelemaan haavettani ja osallistua Miss Suomi -kisaan"
Mikä on kasvohalvaus?
Yleisin kasvohalvauksen syy on niin sanottu Bellin pareesi, joka johtuu kasvohermon toiminnan häiriöstä aivojen ulkopuolisella kulkureitillä. Aivoista lähtevä kasvohermo kulkee mutkikasta luukanavaa pitkin osin lähellä korvakäytävää ja pienikin hermoon kohdistuva ärsytys voi aiheuttaa sen toiminnan häiriön. Tavallisesti mitään erityistä syytä halvaukseen ei ole osoitettavissa. Tällöin halvausta kutsutaan Bellin pareesiksi. Sen syytä ei tunneta, mutta aiheuttajaksi on epäilty herpes-virusta. Siihen sairastuu vuosittain 2–3 henkeä 10 000 ihmistä kohden. Siten noin joka 60. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana.
Bellin pareesiin liittyvä kasvohalvaus alkaa melko nopeasti ja saavuttaa huippunsa 2–3 päivän kuluessa. Halvausta ennen voi tuntua kipuja korvan seudussa, kasvoissa tai niskassa, mutta useimmiten kipuja ei ole. Halvaus näkyy toisella puolella kasvoja suupielen roikkumisena ja nenän ja suupielen ryppyjen oikenemisena. Lisäksi silmäluomea on vaikea sulkea kunnolla ja otsanrypyt siliävät. Kasvojen kosketustunto on tallella, mutta iho saattaa tuntua turralta. Makuaistissa saattaa esiintyä häiriöitä.
Kun todetaan kasvohalvauksen oireita, pitää hakeutua päivystystapauksena hoitoon. Lääkehoito tehoaa parhaiten nopeasti aloitettuna. Bellin pareesin kulkuun ei voi itse vaikuttaa. Silmäluomen halvauksen vuoksi silmä ei aina sulkeudu kokonaan. Tällöin on vaarana silmän sarveiskalvon vaurio kuivumisen vuoksi. Silmää kostutetaan tipoilla ja silmän räpytystä voi auttaa sormella, mutta on varottava raapaisemasta kynnellä sarveiskalvoa. Yöksi laitetaan pitkävaikutteisimpia tippoja tai voiteita. Jos halvaus on täydellinen, silmä voidaan teipata kiinni tai käytetään suojakupua, joista saa neuvoja hoitopaikasta.
Kasvohalvauksen vuoksi on aina hakeuduttava lääkäriin sen syyn selvittämiseksi. Jos kyseessä on tyypillinen kasvohermohalvaus ilman muita hermo-oireita, erityisiä tutkimuksia ei tarvita. Muissa tapauksissa tehdään pään alueen kuvaustutkimuksia. Jos halvaukselle löytyy syy, hoito on aiheuttajan mukainen.
Bellin pareesiin ei ole parantavaa hoitoa. Tila yleensä paranee itsekseen. Kortisonihoidolla voidaan edistää paranemista. Viruslääkkeistä ei ole todettu olevan hyötyä, ellei kyseessä ole vyöruusun aiheuttama tilanne. Jos silmäluomi ei sulkeudu, tarvitaan sarveiskalvon suojaamiseksi kostuttavia lääkkeitä ja muita toimenpiteitä. Jos halvaus on täydellinen, silmä voidaan teipata kiinni tai käytetään suojakupua silmän päällä.
Jos Bellin pareesi on vain osittainen, 95 % potilaista parantuu täysin. Täydellisen halvauksen jälkeen yli puolet potilaista paranee täysin ja lopuistakin suurin osa hyvin tai kohtalaisesti. Kolmasosalle jää joitain kasvolihasten toiminnan häiriöitä.
Lähde: Terveyskirjasto
