Kuva: Fotolia
Älä ikinä syyllistä raiskauksen uhria - tapahtumahetkistä löydettiin järkyttävä yhtäläisyys
Suurin osa raiskauksen uhreista menettää tahdosta riippumatta liikuntakykynsä seksuaalirikoksen ajaksi. Tämä johtuu äärimmäisen pelon laukaisemasta kehon luontaisesta reaktiosta.
Jotkut saattavat virheellisesti luulla, että uhri pystyisi aina taistelemaan raiskaajaa vastaan seksuaalirikoksen aikana ja jopa estämään raiskauksen omalla käytöksellään. Tuore ruotsalainen tutkimus muistuttaa, miksei raiskauksen uhria tule koskaan syyllistää tapahtuneesta.
Acta Obstetricia et Gynecologica Scandinavica -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta selvisi, etteivät useimmat uhrit yksinkertaisesti pysty liikkumaan tai puolustautumaan raiskaustilanteessa. Tällöin käyttäytyminen on täysin omasta tahdosta riippumatonta.
Uhri joutuu raiskaustilanteessa äärimmäisen pelon valtaan, mikä laukaisee luontaisen puolustusreaktion. Sen vaikutukset muistuttavat halvaantumista, ja tällöin uhri ei pysty liikkumaan, vaikka tahtoisi. Tila on niin voimakas, ettei uhri myöskään pysty puhumaan ja hän voi shokkitilastaan johtuen vaikuttaa välinpitämättömältä.
Tutkijoiden mukaan pelkästään ihmiset eivät menetä liikunta- ja puolustuskykyään poikkeuksellisen järkyttävässä ja uhkaavassa tilanteessa. Eläinmaailmassa joidenkin nisäkkäiden tiedetään ”leikkivän kuollutta” vastaavanlaisissa tilanteissa.
Miten tutkimus tehtiin?
Tutkimukseen osallistui lähes 300 naista, jotka olivat joutuneet raiskauksen uhriksi. Naiset vastasivat kyselyyn, jossa selvitettiin mahdollisia muutoksia heidän liikunta- ja puolustuskyvyssään raiskauksen aikana. Kyselyn avulla tutkijat tahtoivat selvittää myös, kärsivätkö naiset traumaperäisestä stressihäiriöstä, akuutista stressistä tai masennuksesta.
Kun kyselyyn vastaamisesta oli kulunut puoli vuotta, 63 prosenttia naisista vastasi uudestaan heidän henkistä hyvinvointiaan kartoittaviin kysymyksiin.
Valtaosa menetti liikuntakykynsä
70 prosenttia naisista kertoi, etteivät he tahdostaan riippumatta pystyneet liikkumaan raiskauksen aikana. Lähes puolet kertoi, että kykenemättömyys liikkumiseen oli äärimmäisen voimakasta. Suurin osa naisista kertoi kärsineensä voimakkaasta pelon tunteesta seksuaalisen väkivallan aikana.
Naiset, jotka olivat joutuneet seksuaalisen väkivallan uhriksi aiemminkin, menettivät liikuntakykynsä kaksi kertaa muita suuremmalla todennäköisyydellä. Sama tapahtui naisille, joihin oli kohdistettu lievää tai vakavaa fyysistä väkivaltaa seksuaalirikoksen aikana, joka tietysti jo itsessään laissa tuomittava rikos.
Tuloksista selvisi myös, että naisten todennäköisyys menettää liikuntakykynsä raiskauksen ajaksi nousi, jos he eivät olleet juoneet alkoholia 12 tuntiin ennen raiskausta.
Naiset, jotka olivat menettäneet raiskauksessa tahdosta riippumatta liikuntakykynsä, kärsivät yli kaksi kertaa muita todennäköisemmin traumaperäisestä stressihäiriöstä puolen vuoden kuluttua raiskauksesta. He olivat myös 3,4 kertaa muita alttiimpia sairastumaan vakavaan masennukseen.
Raiskauksen uhreille suunniteltiin aiemmin voimaa ja selviytymistä symboloiva tatuointi. Pääset katsomaan kuvan tatuoinnista tästä.
Lähde: Live Science
Lue myös: "Olit liian ystävällinen" - raiskauksen uhrit paljastavat kuulemiaan kommentteja
Lue myös: Miten raiskauksen voi estää? Kantaaottavat ohjeet nousivat otsikoihin
