Kuva: AOP
Scorpionsin aliarvostetuin albumi ilmestyi 24 vuotta sitten - kuuntele parhaat kappaleet nyt
Toimituspäällikkö Mikko Räsänen kaivoi esiin levyn, joka olisi ansainnut enemmän hehkutusta jo neljännesvuosisata sitten.
Viime viikolla kuultiin uutinen, että Scorpions saapuu syksyllä Suomeen Crazy World -kiertueensa kanssa. Uutinen vei minut ajassa taaksepäin vuoteen 1990, jolloin Crazy World -albumi ilmestyi. Se oli valtava menestys ja levyn balladit Wind of Change ja Send Me An Angel toivat yhtyeelle runsaasti uusia faneja. Crazy World -albumia myytiin Suomessakin yli 40 000 kappaletta eli enemmän kuin yhtään Scorpions -levyä sitä ennen.
Levyllä oli kuitenkin yksi merkittävä ongelma. Koska albumin suurimmat hitit olivat hempeitä slovareita, olivat monet yhtyeen uudet ihailijat niitä, jotka kuuntelivat bändiä vain balladien takia. Scorpions heitti bensaa liekkeihin julkaisemalla 1992 Still Loving You -kokoelmalevyn, joka koostui pelkistä vanhoista hitaista kappaleista. Se upposi täydellisesti suomalaisiin faneihin, sillä vaikka kyse oli vanhojen kappaleiden uudelleenjulkaisuista, myytiin tuota levyä yli 57 000 kappaletta.
Otsikossa lupasin kertoa Scorpionsin aliarvostetuimmasta albumista. Tuo titteli kuuluu 1993 julkaistulle Face the Heatille, joka yritti palauttaa Scorpionsin balladien tekijöistä taas rock-yhtyeeksi. Levy oli edellisten menestysten jälkeen pettymys, ja jo ensimmäinen single Alien Nation lienee ollut jonkinlainen järkytys hitaisiin kappaleisiin tottuneille uusille faneille, sillä se on yksi koko Scorpionsin pitkän uran raskaimpia biisejä.
Muistan, että noihin aikoihin osa tuntemistani pitkän linjan Scorpions-faneista oli alkanut vierastaa bändiä siksi, että balladeja puskemalla se miellettiin liian kaupalliseksi. Ja pitkän linjan rock-faneille oli myös myrkkyä se, että Scorpionsista oli tullut bändi, jonka Wind of Changea joka discossa toivottiin illan viimeiseksi hitaaksi.
Olen miettinyt, että Face the Heat saattoi flopata, koska vanhat fanit olivat balladiputkessa vieraantuneet bändistä ja uudet fanit eivät tykänneet paluusta raskaampaan soundiin. Kolmantena syynä oli tietysti myös grunge-ilmiö, joka työnsi vanhat hard rock -jyrät tylysti sivuun valokeilasta 90-luvun alussa.
Siitä olen kuitenkin varma, että Face the Heat on Scorpionsin aliarvostetuin levy. Nostan nyt esiin muutaman kappaleen, jotka kannattaa ottaa kuunteluun viimeistään nyt lähes neljännesvuosisata niiden ilmestymisen jälkeen, jos menivät aikanaan ohi.
1. Alien Nation
Jos Scorpionisia haukuttiin edellisten levyjen aikana liian kaupalliseksi ja liian hempeitä biisejä tekeväksi yhtyeeksi, niin Alien Nation oli täydellinen vastaus tuolle kritiikille. Biisi alkaa raskailla kitaroilla ja esittelee loistavan riffin, joilla mässäillään niin hyvin, että laulu alkaa vasta ajassa 1:15. Loikka hitaista kappaleista päinvastaiseen suuntaan on myös vakuuttava, sillä Alien Nation on yhä yksi Scorpionsin raskaimpia kappaleita, jossa on kuultavissa metallivaikutteita. Kappale toimii yhä.
2. No Pain No Gain
Julkaistiin vasta albumin neljäntenä singlenä, mutta oli lopulta se levyn kappale, jota on soitettu konserteissa eniten. Mahtava tsemppibiisi, josta voi hakea motivaatiota vaikka treenaamiseen tai elämän vastoinkäymisten voittamiseen. Tuon huomasi aikanaan myös Saksan jalkapallomaajoukkue, joka vieraili kappaleen musiikkivideolla ja otti biisin tunnusbiisikseen vuoden 1994 jalkapallon MM-turnaukseen.
3. Lonely Nights
Face the Heat -albumilla sen ison slovarin paikka oli pedattu Under the Same Sun -kappaleelle, joka julkaistiin kakkossinglenä. Se oli kuitenkin aika keskinkertainen, eikä yltänyt lähellekään edellisten levyjen singlebiisien tasosta. Face the Heatin paras hidas kappale onkin levyn viimeiseksi kappaleeksi jätetty Lonely Nights, jonka kohtaloksi on valitettavasti tullut jäädä lähes täydelliseen tuntemattomuuteen. Klaus Meine on biisissä elämänsä vireessä, joten sen kappaleen unohdus on suuri sääli.
4. Daddy's Girl
Tämä ei ole vain koko albumin riipaisevin kappale. Tämä ei ole vain Scorpionsin pitkän uran riipaisevin kappale. Daddy's Girl on minulle sanoituksensa takia yksi riipaisevimmista kappaleista, mitä olen koskaan kuullut. Kappale kertoo nimittäin insestistä niin viiltävästi, että itse myötäelän vahvasti laulun tytön tarinaa. Vaikka kappale olikin fiktiivinen, niin valitettavasti sen tarina on täyttä totta joillekin lapsille, ja sen tajuaminen nostaa vihan tunteet pintaan kappaletta kuunnelle. Daddy's Girl ei siis ole mikään hyvän mielen kappale, mutta ei kaikkien kappaleiden pidäkään olla.
5. Woman
Jos Lonely Nightsissa Meinen laulusuoritukset keräsivät kehuja, niin tämä on jo Meinen showreel-materiaalia. Woman on kappaleena vähän erikoinen ja kuvaa Scorpionsin yritystä uusiutua. Mutta jos tätä tarkastelee Klaus Meinen taidonnäytteenä, niin biisiä kuuntelemalla ymmärtää, miksi Scorpionsin ura on kestänyt 50 vuotta ja jatkuu yhä.
Lue myös: Scorpions Suomeen - Crazy World -kiertue Hartwall Areenalle
Scorpions Crazy World Tour
Hartwall Areena
27.11.2017
Liput: www.ticketmaster.fi
