Kuva: Shutterstock
Viraalihitti saattaa olla fanin käsialaa - ja aiheuttaa lempiartistille satojen tuhansien tappiot
Hauskanpitona tuotetut AI-coverit voivat vaikuttaa musiikintekijöiden tuloihin radikaalisti.
Ennen tekoäly oli vain ammattilaisten käyttämä huipputekninen apuväline. Nyt se on rinnastettavissa päivittäistuotteeseen, joka on kaikkien saavutettavissa – sekä hyvässä, että pahassa.
Musiikkibisnes on yksi suurimmista tekoälyn vaikutuskohteista. Sosiaalinen media on tuonut mukanaan trendin, jossa tekoälyä voi hyödyntää sisällön tuottamisessa. Suosituimpiin tekoälyllä tuotettuihin sisältöihin lukeutuu cover-biisien tuottaminen artistien äänillä.
Trendin mukana myös tekoälyn taidot kehittyvät – mitä enemmän sitä käytetään, sitä enemmän se oppii. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan kuulijoilla on jo nyt vaikeuksia erottaa autenttista musiikkia tekoälyn tuottamasta. Muun muassa Yhdysvalloissa asiaa tutkineet huomasivat vain yhden kolmesta tunnistavan tekoälymusiikin ihmisen tuotoksien joukosta.
Tutkimuksen tuottanut musicMagpie on listannut raporttiinsa suosituimpia artisteja ympäri maailmaa, joiden ääntä käytetään AI-covereiden tekemiseen. Listan huippusijoja ensimmäisestä alaspäin pitää K-pop-ryhmä Blackpink, kanadalainen laulaja-lauluntekijä Justin Bieber sekä yhdysvaltalainen hip hop-artisti Kanye West. Näiden kolmen artistin äänillä tuotetut tekoälykappaleet ylittävät yhteenlaskettuna 33 miljoonaa kuuntelukertaa.
Teosto teetti Suomessa asiakkailleen tekoälykyselyn vuonna 2023. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten artistien ja musiikintekijöiden tekoälyyn liittyvät pelot liittyvät vahvasti juuri tulojenmenetykseen sekä kopiointiin. Jopa 80 % vastanneista oli huolissaan siitä, että musiikista saatavat tulot jakautuvat tekoälyn vuoksi epäoikeudenmukaisesti. Tätä hieman pienempi joukko, 74 %, pelkää musiikin plagiointia.
Sama pelko jaetaan myös maailmalla. Saksassa ja Ranskassa tekijänoikeusjärjestöt GEMA ja Sacem tutkivat tekoälyn mahdollisesti aiheuttamia tulonmenetyksiä. Järjestöjen mukaan musiikintekijöiden tulot voivat pienentyä lähes kolmanneksen seuraavan neljän vuoden aikana. Näissäkin maissa jopa 71 % musiikintekijöistä oli huolissaan toimeentulonsa menettämisestä.
(kuva: Shutterstock)
Tekoälyllä leikkivä voi aiheuttaa artistille jopa satojen tuhansien tappiot
Siinä missä AI-covereiden tuottaminen voi olla tavalliselle fanille hauskaa ajanvietettä, on niiden arvo mitattavissa rahallisena menetyksenä. Brittitutkimuksessa laskettiin eri artistien mahdollisia tulojenmenetyksiä, joita heidän äänellään käytetyt kappaleet ovat voineet aiheuttaa. Samassa listauksessa ovat myös laulaja-lauluntekijät, joiden tekemiä kappaleita on uudelleentulkittu tekoälyn voimin.
Laskukaavana käytettiin suoratoistopalvelu Spotifyn maksamia korvauksia kappaleiden kuuntelusta. Tutkimuksen mukaan suurimmat tulonmenetykset iskivät eteläkorealaiselle Blackpinkille, joiden arvioitu summa on yli 375 000 puntaa. Tämä vastaa lähes 450 000 euroa.
Tulonmenetykset johtuvat tekijänoikeuksien uupumisesta. Tekijänoikeuksien puitteissa käytetyistä kappaleista muodostuisi lauluntekijöille heille kuuluva asianmukainen korvaus. Nyt se kaikki jää tilittämättä.
Laulajan äänen luulisi myös kuuluvan vain laulajalle itselleen. Näin ei kuitenkaan ole lain silmissä, sillä IPR University Centerin mukaan artistin ääni ei sellaisenaan täytä tekijänoikeussuojan edellytyksiä Euroopan unionin alueella. Tämänhetkisen säädännön mukaan tekijänoikeussuojan kohteen pitää olla objektiivisesti ja riittävän tarkasti yksilöitävissä.
Joitain suojauskeinoja kuitenkin löytyy. Äänen voidaan katsoa olevan osa teosta, joka puolestaan kokonaisuutena täyttää tekijänoikeussuojan edellytykset. Näin ollen artisti voi puuttua lauluäänensä käyttöön, esimerkiksi kieltämällä teoksen käytön tekoälyn kouluttamistarkoituksessa.
Lisäksi maailmalta löytyy esimerkkejä äänen suojaamiseksi persoonallisuusoikeuksiin vedoten. Yhdysvalloissa on jo 1990-luvulta lähtien puututtu äänen käyttämiseen kaupallisessa tarkoituksessa. Äänen käyttämiseen lasketaan jo pelkästään puhe- tai laulutyylin imitoiminen, joista voi päätellä matkitun henkilön identiteetin. Tämä lukee mukaansa myös ilman tekoälyä kopioidut maneerit.
Persoonallisuusoikeuksia ei ole IPR University Centerin mukaan yhdenmukaistettu EU:n alueella, jonka vuoksi maakohtaisia eroavaisuuksia on paljon. Muun muassa Espanjassa, Saksassa ja Italiassa on säädetty lakipykäliä persoonallisuusoikeuksiin liittyen. Sen sijaan esimerkiksi Suomessa näihin oikeuksiin ei ole otettu minkäänlaista kantaa. Lähimmäksi tätä on päästy, kun oikeuskäytännössä on puututtu henkilön kuvan tai nimen kaupalliseen käyttöön esimerkiksi kuluttajansuojalain nojalla.
(kuva: Shutterstock)
Levy-yhtiöt ja suoratoistopalvelut yhteistyössä artistien puolella
Vaikka tekijänoikeudet ja lainsäädännöt eivät vielä täysin suojele laulajan tärkeintä työkalua eli ääntä, on musiikkialalla herätty AI-covereiden ongelmallisuuteen. Tämä on sysännyt useita levy-yhtiöitä toimimaan artistiensa puolesta.
Tästä näyttävin esimerkki on Universal Music Group. Yhtiö kehotti viime vuonna suoratoistopalveluita reagoimaan alustoilleen lisättyihin tekoälykappaleisiin. Lisäksi UMG toivoi palveluiden estävän tekoäly-yhtiöiltä mahdollisuuden käyttää heidän edustamien artistien musiikkia tekoälyn kouluttamiseen.
Eniten tavallisiin sosiaalisen median käyttäjiin vaikuttanut tempaus tapahtui aiemmin tänä keväänä. Tuolloin biljoonia käyttäjiä omaavasta TikTokista katosi UMG:n artistien musiikki kokonaan. Kappaleet palasivat sovelluksen käyttöön, kun levy-yhtiö ja videopalvelu pääsivät sopuun musiikin käytön lisenssisopimuksesta.
Universal Music Groupin rinnalla muun muassa Warner Music Group neuvottelee Googlen kanssa heidän artistiensa äänensä lisensoinnista juuri tekoälymusiikkia varten. Yhtiöiden mukaan lisensointi olisi vapaaehtoista ja se tulisi käyttöön tekoälysovellukseen. Sovelluksessa fanit voisivat tehdä AI-covereita entiseen tapaan, mutta tällä kertaa laillisesti ja niin, että myös artisti saa äänensä käytöstä korvauksen.
Samantapaisia sovelluksia löytyy markkinoilta jo nyt. Esimerkiksi Voice Swap -niminen ohjelma sallii käyttöön äänimalleja, joihin artistit ovat antaneet suostumuksensa. Yleisesti ottaen äänet ovat käytössä vain ei-kaupalliseen tarkoitukseen, mutta poikkeuksiakin on. Tällöin artistin kanssa sovitaan kaupallisesta käytöstä erikseen ja hänelle maksetaan siitä korvaus.
Lisensointien lisäksi IPR University Center uutisoi suoratoistopalveluiden rajummista toimista. Esimerkiksi Spotify poisti keväällä 2023 alustoiltaan kymmeniä tuhansia kappaleita, jotka oli luotu tietyn tekoälysovelluksen avulla. Myös musiikkipalvelu Deezer tiedotti kehittäneensä alustansa teknologiaa siten, että se tunnistaa tekoälyllä tuotetun musiikin. Erityisenä kohteena tällä on kappaleet, joihin on kopioitu olemassa olevan artistin ääntä.
Lue myös: Teosto julkaisi uuden ohjeistuksen tekoälyllä tehtyjen teosten rekisteröintiin
Lue myös: Spotify sai uuden ominaisuuden - auttaa luomaan personoituja soittolistoja tekoälyn avulla
Lue myös: Nordea varoittaa tekoälyhuijauksista
Lähteet: musicMagpie, Teosto, IPR University Center, CISAC
