Sinulle rakkaani: "Anna anteeksi, että rikoin tulevaisuutesi ja haaveesi"
"Kirje sinulle rakas.
Olin ongelmateini. Vietin paljon aikaa lastenkodeissa ja poissa kotoa. Koulukiusattu ja vanhempien häpeä. En luottanut kehenkään.
Kaikki ihmiset pettävät, niinhän? Elä luota kehenkään, niin sinuun ei koskaan satu. Kukaan ei hyväksy minua, vaan näkevät vain virheeni. Paitsi sinä.
Oli kaunis kesäilta, kun kuulin äänesi ensikertaa. Sydän tykytti ja hymy nousi kasvoilleni. Olit humalassa juhlimassa syntymäpäiviäsi ja soitit kaverilleni. Juttelimme hetken ja tunsin olevani vihdoin kotona. Pian jaoimme elämämme päivittäin.
Sain olla oma itseni. Purkaa menneisyyttä, josta en ennen ollut puhunut. Juttelimme tunteja ja taas tunteja. Valvoin öitä vain siksi, että voisin puhua kanssasi.
Sinä ja minä. Satoja kilometrejä välillämme. Meni vuosia ennen kuin tapasimme kasvokkain. Tiesin heti. Olet se, jota olen etsinyt. Lempi-ihminen.
Kirjoitit jopa kirjeitä kanssani, kun olin lastenkodissa emmekä voineet jutella puhelimessa.
Puolitoista vuotta jaksoimme matkata tunteja junassa, vain nähdäksemme toisemme. Muutin samalle paikkakunnalle ja olimme vihdoin yhdessä. Vihdoin kaikki palapelin palat yhtyivät. Meillä oli perhe ja unelmia.
Minä rikoin tulevaisuutesi ja haaveesi. Haaveen perheestä ja yhteisestä tulevaisuudesta.
Se kesti vuoden. Minä muutuin ja työnsin sinua pois luotani. Yritit, ja yrität yhä pistää vastaan, jotta pääsisit lähelleni. Minä rikoin sinut.
Kesässäsi sataa nyt lunta. Ikuisesti kuvani sydämessäsi. Vein kaiken ja toin tilalle yksinäisyyden ja kylmyyden. Olet kuin kukka, joka ei puhkea. Kiertäisit vuokseni, vaikka maapallon. Tekisit mitä tahansa eteeni. Ottaisit luodin puolestani. Olisit onnellinen kuolleenakin. Minun vuokseni.
Miten ikinä tein sen sinulle? Rikoin ja hajotin. En osaa päästää sinusta irti ja sanoa hyvästi. Rikon joka päivä sinut uudelleen, kun laitan viestiä ja joudut miettimään minua yhä uudelleen.
Miettiminen masennukseen vetää.
Suhteet murenevat, käsistä hupenevat.
Minä muutuin ja rakastat minua yhä. Anna anteeksi. En ikinä ymmärrä, miten pystyin tekemään sen sinulle. Elämä on epäreilua ja olet saanut sen elämässäsi kokea.
En voi kertoa miksi tein niin. Miksi satutin ja hajotin. En tiedä itsekkään syytä ja se tekee tästä vielä vaikeampaa. Sinussa ei ollut mitään vikaa, vaan minussa.
Sanoin sinulle, että rakkaus ei katoa. Tapaat vielä tytön, joka muuttaa rakkautesi minuun. Olet taas onnellinen, jos jaksat yrittää. Avaa sydämesi. Minä annan sydämesi takaisin.
Rakkaudella Hulia."
Lue kaikki aikaisemmat avoimet kirjeet täältä.
Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen reija.saarinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.
Lue myös: Heille, jotka eivät ole saaneet apua: "Äidilläni ei edelleenkään ole diagnoosia"
Lue myös: Entiselle työnantajalleni: "Rikoit minut"