Äidin koskettava tarina tyttären anoreksiasta: "Raskainta oli ymmärtää, etten voi parantaa häntä"
Rebecca Perkins on kulkenut pitkän ja kivisen tien tyttärensä rinnalla tämän taistellessa syömishäiriötä vastaan.
Läheisen ihmisen sairautta on joskus äärimmäisen vaikeaa huomata. Varsinkin anoreksia on salakavala sairaus, joka saattaa hiipiä perheeseen vaivihkaa. Rebecca Perkins tietää, että varsinkin oman tyttären hoikistuneeseen olemukseen on joskus vaikeaa kiinnittää huomiota - muuttuuhan teinien vartalo kaiken aikaa ja pienet ruokaoikkuilut kuuluvat asiaan.
"Tyttäreni ruokailu- ja liikuntatottumukset olivat muuttuneet vuosien mittaan. En kuitenkaan halunnut nähdä sitä ja hyväksyä, mitä lapselleni oli tapahtumassa."
Lopulta Perkins kuitenkin havahtui asiaan: hänen tyttärensä ei ollut enää entisensä. Tytön energisyys, iloisuus ja elämänhalu olivat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Lukemattomien lääkärissä käyntien ja sairaalareissujen jälkeen Perkins myönsi itselleen, että hänen tyttärensä on sairas. Hänen tyttärensä oli sairastunut anoreksiaan. Pelko, suru, viha, epätoivo ja ahdistuneisuus hiipivät neuvottoman äidin mieleen:
"Minulla oli niin paljon kysymyksiä, joita olisin halunnut kysyä tyttäreltäni, psykiatrilta, ravintoterapeutilta, psykoterapeutilta ja itseltäni. Halusin tietää miksi. Halusin tietää miten. Sairaus ravisteli perheemme perustuksia."
Mies lakkasi puhumasta
Perkins kertoo, että hänen miehensä ei suostunut puhumaan asiasta eikä näyttänyt pystyvän käsittelemään tyttären sairautta. Anoreksiaa sairastavan siskon veljet olivat pahasti ymmällään, ja he tunsivat asiasta syyllisyyttä. Perkins kirjoittaakin, että hänen voimiaan ei vienyt ainoastaan huoli tyttären hyvinvoinnista: myös perheen kaaosmaista tilannetta oli vaikeaa pitää kasassa. Perkinsin piti tukea myös poikiaan, jotka selvästi kärsivät siskon sairaudesta. Ystävät ja lähimmäiset tukivat Perkinsiä, mutta silti hän tunsi olevansa yksin raskaan sydämensä kanssa.
Lähimmäisen sairauden seuraaminen lähietäisyydeltä on raskasta. Varsinkin, jos itse ei pysty tekemään toisen paranemisprosessin eteen mitään, tuntuu olo voimattomalta:
"Yksi rankimmista asioista oli hyväksyä se, etten voinut parantaa tytärtäni. En voinut tehdä hänen oloaan paremmaksi."
Oma tahto ratkaisee lopulta kaiken
Perkins kertoo lopulta ymmärtäneensä, että hänen tyttärensä täytyi itse löytää halu paranemiseen. Nainen kirjoittaa liikuttavasti, kuinka hän tuki hänen tytärtään koko sairauden ajan. Hän piti tätä sylissään, kuivasi kyyneleet ja kesti tämän raivokohtaukset.
"Ystäväni ja perheeni kysyivät, kuinka kestin kaiken sen. Kuinka jaksoin päivä päivän ja viikko viikon jälkeen olla läsnä perheelleni ja tyttärelleni. "
Perkins ajatteli, että vaikeudet on tehty voitettaviksi ja päätti tehdä kaiken perheensä eteen. Nainen kertoo myös ymmärtäneensä, että riutuva, iloton ja surullinen tyttö ei ollut hänen oikea tyttärensä. Oikutteleva käytös johtui sairaudesta. Jossain sairaan mielen alla oli hänen oikea eloisa pikkutyttönsä.
Näin jälkeen päin Perkins kertoo arvostavansa sitä, että osasi olla sitkeä ja kestää elämän ylä- ja alamäet. 8 vuotta sitten tapahtuneiden asioiden käsitteleminen on Perkinsille silti edelleen vaikeaa.
"Jopa vielä 8 vuoden jälkeen taistelen kyyneleitä vastaan kirjoittaessani tätä tekstiä. Anoreksia eli perheessämme jonkin aikaa ja heitti perheemme päälle synkän varjon. Mutta varjo väistyi sivuun. Nyt tyttäreni voi hyvin ja elää täysillä elämäänsä. Uskon, että hän on oppinut kokemastaan, niin kuin me kaikki. "
Kaikesta selviää
Anoreksia koettelee kovasti koko perhettä. Perkinsin tarina kuitenkin todistaa, että vaikeuksistakin on mahdollista selvitä. Tärkeintä on elää syömishäiriötä sairastavan rinnalla - tukea, kuunnella ja kokeilla ymmärtää. Kukaan ei voi pakottaa sairastunutta paranemaan, hänen täytyy haluta sitä itse.
Lue Perkinsin alkuperäinen teksti täältä.
Onko sinulla kokemusta syömishäiriöisen rinnalla elämisestä? Jos tahdot, voit jakaa tarinasi meille. Voit lähettää oman tarinasi osoitteeseen toimitus@voice.fi otsikolla Minun tarinani.
Lue myös: Suomalaistytön pysäyttävä kirjoitus leviää Facebookissa: Syömishäiriö jätti raadolliset jäljet
Lähde: The Huffington Post
