Kuva: Getty Images
Jani Sievinen valmentajaisästään: "Isä–poika-suhde kehittyi vasta, kun lopetin uinnin"
Jani Sievistä valmensi hänen isänsä koko hänen uransa ajan, eikä riidoiltakaan vältytty.
Aika ei ole kullannut Jani Sievisen, 43, muistoja vuoden 1996 Atlantan olympialaisten hopeamitalista. Tämä käy ilmi Sievisen haastattelussa Esko Eerikäisen Sunnuntaibrunssi-podcastissa.
- Ihan yhtä huonolta se hopea maistuu kuin Atlantassakin. Se oli kohdallani selkeä häviö. Lähdin kilpailuun ennakkosuosikkina. Ei se mitali siitä kirkastu, vaikka kuinka ajattelisi tai aikaa kuluisi, Sievinen myöntää.
Mies hävisi tuolloin vain 22:lla sekunnin sadasosalla, joten kulta oli jo melkein hyppysissä. Jos mies miettii olympiamitaliaan yleisemmällä tasolla, se ei tunnu enää niin pahalta pettymykseltä.
- Olen pikkuhiljaa alkanut arvostaa enemmän sitä, että olen saanut olympialaisissa mitalin. Se oli yksi tärkeä kisa ja hävitty kisa, Sievinen sanoo.
Jani Sievinen lopetti kilpauimarin uransa 32-vuotiaana. Hän treenasi ahkerasti jo pikkulapsesta saakka, ja uintimaailman huipulla hän oli jo teini-ikäisenä. Sievistä valmensi hänen koko uransa hänen isänsä Esa Sievinen. Sievisen mielestä isän ja pojan valmennussuhteessa ei ollut moitittavaa.
- Se toimi poikkeuksellisen hyvin. Meillä ei ole koskaan ollut mitään välirikkoa, Sievinen sanoo.
Miehen mukaan hänellä ja hänen isällään tuli erimielisyyksiä äärimmäisen harvoin. Joskus isä moitti poikaansa liian hitaasta uimisesta, vaikka Sievinen koki itse antaneensa kaikkensa.
- Kyllä riitojakin oli. Kummatkin kasvoivat siinä mukana. Isä–poika-suhde kehittyi vasta, kun lopetin uinnin.
Sunnuntaibrunssissa Jani Sievinen kertoo myös, kuinka monta kilometriä hän treenipäiväkirjansa mukaan ui aktiivisimpina vuosinaan ja millä mielin hän tällä hetkellä muistelee uraansa. Voit kuunnella Sievisen koko haastattelun tästä linkistä.
Lataa RadioPlay ilmaiseksi täältä ja kuuntele kaikki ohjelman jaksot.
Lue myös: Jani Sievinen ja Maria-rakas muistelevat sukunsa sotaveteraaneja: "Saa mielen haikeaksi"
