Voisiko Miss Suomessa olla mukana transsukupuolinen kilpailija? Missiemo Sunneva Sjögrén kommentoi
Transfobian nousu huolestuttaa
Kataluna Enriquez (kuva: AOP)
Transsukupuolisen Kataluna Enriquezin valinta Miss USA -kilpailuun nostatti netissä paljon transfobista kommentointia, jossa Enriquezia solvattiin muun muassa kutsumalla häntä mieheksi. Trasek ry:n Kasper Kivistö on varma, että vastaavaa tapahtuisi myös Suomessa.
- On surullista, että yhteisömme ei saa kokea mitään kivoja juttuja yhteiskunnassa ilman, että siitä tulee hirveä transfobian aalto. Moni ihminen ei lähde tekemään kivoja asioita sen takia, että he eivät jaksa sitä hirveää höykytystä, Kivistö sanoo.
Myös Sunneva Sjögrén on varma, että transsukupuolinen Miss Suomi -kilpailija saisi aikaan paljon kommentointia — puolesta ja vastaan.
- Kokemukseni mukaan kaikki uusi pelottaa ihmisiä.
Kivistö penää Miss Suomen järjestäjiltä konkreettisia toimia, jotta transsukupuoliselle naiselle olisi turvallista osallistua kilpailuun. Hänen mielestään syrjivät kommentit pitäisi moderoida pois Miss Suomen sometileiltä. Kivistön mukaan kilpailijoiden yhdenvertaiseen kohteluun kuuluu sen huomioiminen, jos yhteen osallistujista kohdistuu erityistä painetta. Hän toivoo, että kaikille missikilpailijoille on tarjolla psykologista tukea.
Sjögrén vakuuttaa, että kilpailijoille on tarjolla jatkuvaa keskustelutukea koko kilpailun ajan. Nykymuotoisessa Miss Suomi -kilpailussa semifinalistit osallistuvat 1–3 kuukautta kestäviin koulutuksiin, ja finalistit menevät vielä noin kuukauden kestävälle missikiertueelle. Sjögrén kertoo itse antavansa keskusteluapua life coach -valmentajan koulutuksella, ja kilpailijoiden tukena on myös pääkouluttajana Miss Suomi -valmennuksissa toimiva erikoisjuristi ja life coach Jaana Villanen.
- Meillä on tarjolla kaikille misseille kilpailun aikana ja jälkihoitona kognitiivinen lyhytterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja sekä mielenterveyskouluttaja, Sjögrén kertoo.
Sjögrén painottaa, että kaikkia kilpailijoita kohdellaan tasapuolisesti myös psykologisen tuen suhteen eikä transsukupuoliselle kilpailijalle annettaisi lähtökohtaisesti muista poikkeavaa tukea.
- Tasa-arvo tarkoittaa, että pettymys on myös ihan kaikilla samanlainen, joten kaikille on samat palvelut tarjolla.
Essi Unkuri valittiin vuoden 2021 Miss Suomeksi syyskuussa. Tällä kertaa Miss Suomi käytiin All Stars -kilpailuna, jossa oli mukana menneiltä vuosilta tuttuja kilpailijoita. (kuva: Henri Juvonen)
Translakia uudistetaan
Kasper Kivistö nostaa esiin kysymyksen siitä, voisiko transnainen kilpailla Miss Suomessa ilman sukupuolen juridista vahvistamista. Sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä on Suomessa edelleen lisääntymiskyvyttömyys. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa sukupuoltaan juridisesti korjaavan on oltava steriloitu tai muuten lisääntymiskyvytön. Tämä on yksi asia Suomen translaissa, jonka transjärjestöt haluavat muuttaa. Trasekin mukaan Suomen nykyinen translaki on jäänyt pahasti jälkeen muun Euroopan lakien kehityssuunnasta.
Translain muokkaamiseen tähtäävä Oikeus olla -kansalaisaloite saavutti vaadittavat 50 000 kannattajaa alle kahdessa vuorokaudessa viime huhtikuussa. Kansalaisaloitteessa esitetään lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poiston lisäksi muun muassa, että uusi translaki perustuisi paremmin ihmisen itsemääräämisoikeuteen. Aloitteessa esitetään, että sukupuolen vahvistamisesta tulisi ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille. Voimassa oleva translaki on peräisin vuodelta 2002.
Aloite luovutettiin eduskunnalle syyskuussa, ja siitä käytiin eduskunnassa lähetekeskustelu marraskuun 11. päivä. Seuraavaksi aloite etenee sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Lisäksi valmistelussa on Sanna Marinin hallituksen translain uudistus, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Uudistuksen valmistelu on myöhästynyt, ja asiaa on määrä käsitellä eduskunnassa ensi kesän kynnyksellä. Uudistuksessa on lähtökohtana muuttaa lainsäädäntöä kunnioittamaan ihmisen itsemääräämisoikeutta.
Jotta Miss Suomi -kilpailuun voi osallistua, kilpailijalla on oltava Sunneva Sjögrénin mukaan Suomen passi. Sjögrén ei halua ottaa kantaa siihen, pitääkö passissa olla naisen sukupuolimerkintä. Vaatimus naisen merkinnästä tarkoittaisi sitä, että transnaisen olisi pitänyt vahvistaa sukupuolensa juridisesti ja näin olla lisääntymiskyvytön.
Lue myös: Dave Chappelle puolustautuu transfobiakohussa - esittää ehdot, joilla voi tavata transvaikuttajia
Lue myös: Hämmentääkö HLBTIQ+ ja muu sateenkaarisanasto? Seta kertoo, miksi oikeilla termeillä on väliä
Lähteet: Iltalehti, Miss Suomi, Trans ry, Sukupuolen osaamiskeskus
Jatka lukemista
