Indiana Jones ja tuomion temppeli toimii aina - myös silmät kiinni!
Oli aivan mahtavaa katsoa tämä vanha klassikko jälleen kerran.
Ok, täytyy myöntää, että nukahdin elokuvan puolessa välissä, mutta mukavasti elokuva jatkui unessa. Hieman eri versiolla tosin: itse olin unessa elokuvan naishahmona eli laulajatar Willie Scottina.
Pohdittiin miesystäväni kanssa viikonvaihteen aikana, miksei nykyään tehdä yhtä hyviä seikkailuelokuvia. Missä on syy? Vai onko aika kullannut nämä vanhat elokuvat niin hyvin? Nykyään, kun jokin seikkailuelokuva saa ensi-iltansa, odotan sitä kyllä innolla, mutta jossain vaiheessa elokuvaa kyllästyy valkokankaalla nähtävään toimintaan. Kaikki tunnutaan tehtävän samalla kaavalla.
Indiana Jones -elokuvissa huikeata on muun muassa se, että nimenomaan seikkailu ja jännitys on nostettu muita aspekteja korkeammalle. Juu juu, mukaan mahtuu aina jonkinlaisia naisjuttuja tai muuta, mutta se ei vie koko huomiota, vaan on vain tasapainoisena vahvuutena mukana.
Toisaalta nyt täytyy sanoa, ettei neljäs Indiana Jones ole täysin samanveroinen kuin aiemmat kolme. Niihin vanhoihin elokuviin ei kyllästy sitten millään!
