Kuva: Shutterstock
Nämä kaksi tappavaa myrkkysientä sekoitetaan helposti ruokasieniin - virhe voi olla kohtalokas
Paina nämä sienet mieleen tarkasti ennen metsään suuntaamista.
Sienimetsällä tulee olla tarkkana, sillä moni sienilaji muistuttaa vahvasti toisiaan. Jotta sienet olisi helpompi ja varmempi tunnistaa, kannattaa ne poimia kokonaisina, jotta jalan ja sen tuntomerkit näkee kokonaan.
Yksi yleisistä virhetunnistuksista sienimetsällä on keltavahveron ja valevahveron sekoittaminen toisiinsa. Suurta vahinkoa ei kuitenkaan tapahtu, jos erehtyy syömään valevahveron, sillä se ei ole myrkyllinen sieni.
Suomen sienimetsästä löytyy kuitenkin myös lajeja, joissa ruokasieni ja vaarallinen myrkkysieni muistuttavat vahvasti toisiaan.
Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen vinkkaa Voice.fi:lle sähköpostitse sienimetsän kahdesta vaarallisimmasta virhetunnistuksesta.
- Eri sieniä sekoitetaan paljon toisiinsa, ja siksi on tärkeää katsoa useita tuntomerkkejä, ei vain yhtä. Etenkin somekanavissa sieniä ”tunnistetaan” paljon virheellisesti kuvan perusteella, ja siksi on turvallisinta hankkia itselleen riittävän hyvä sienituntemus ja kerätä vain niitä sieniä, jotka varmuudella tunnistaa, summaa Partanen.
Vaarallinen virhetunnistus käy helposti syötävän valkoisen herkkusienen ja myrkyllisen valkokärpässienen kohdalla. Myös myrkyllinen pulkkosieni ja syötävä mustarousku näyttävät vahvasti toisiltaan.
Jos et ole täysin varma sienilajista ja epäröit tunnistusta, jätä sieni syömättä. Tunnistusta ei pidä tehdä vain tämän artikkelin kuvien pohjalta ja artikkelin tiedot ovat ohjeelliset. Sienillä voi myös olla muita näköislajeja, kuin tässä artikkelissa mainitut.
Valkokärpässieni
Valkokärpässieni on tappavan myrkyllinen. Sen voi sekoittaa helposti valkoiseen herkkusieneen.
Keskikokoinen valkokärpässieni on kauttaaltaan kokonaan valkoinen. Myöhemmin lakki laajenee ja voi olla vanhemmiten keskeltä hieman kellastunut. Heltat ovat pysyvän valkoiset. Sienellä on kärpässienen tyypillinen tuntomerkki: sipulimaisesti paksuuntunut maanalainen tyvi ja repaleinen ja roikkuva rengas.
Valkokärpässieni kasvaa yksittäin tai ryhminä kuusivaltaisissa kangasmetsissä. Se kasvaa yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa ja harvinaistuu pohjoista kohti.
Myrkyllinen valkokärpässieni. (kuva: Shutterstock)
Myrkyllinen valkokärpässieni. (kuva: Shutterstock)
Valkoinen herkkusieni
Herkkusienilajeja on Suomessa kaksi; kuusi- ja peltoherkkusieni.
Herkkusienellä on vanhemmiten säkeinen jalka, valkokärpässienellä suomuinen jalka. Valkokärpässienestä poiketen herkkusienten jalkojen tyvi on tupeton ja kypsät itiöt ovat mustia, mikä muuttaa vanhojen herkkusienten heltat tummanruskeiksi.
Peltoherkkusieni. (kuva: Shutterstock)
Kuusiherkkusieni. (kuva: Shutterstock)
Kuusiherkkusieni. (kuva: Shutterstock)
Pulkkosieni
Myrkyllisen pulkkosienen voi sekoittaa mustarouskuun.
Pulkkosienen lakki on harmaanruskea ja laakea. Sen keskellä on usein matala kohouma. Lakin reunat ovat voimakkaasti sisäänkiertyneet.
Heltat tummuvat nopeasti paineltaessa ja ne on helppo irrottaa lakista.
Pulkkosienen haitalliset yhdisteet aiheuttavat muun muassa tukoksia verenkierrossa, pahoinvointia ja munuaisten toimintahäiriöitä, mistä voi aiheutua hengenvaarallinen tila.
Myrkyllinen pulkkosieni. (kuva: Shutterstock)
Mustarousku
Myös mustarouskun lakki on etenkin nuorena sisäänkiertynyt. Mustarouskun jalka on tasapaksu.
Parhaiten sienet tunnistaa toisistaan tekemällä viillon helttoihin: pulkkosienen heltta tummuu viiltokohdasta ja siitä puuttuu mustarouskun runsas, valkea maitiaisneste.
Mustarousku (kuva: AOP / Timo Viitanen)
Mustarousku (kuva: Shutterstock)
Omaa tuntemusta metsiemme ruokasienistä voi testata esimerkiksi sienitestillä.
Sienten jatkokäsittelystä ja tunnistamisesta voi lukea tarkemmin Arktiset Aromit ty:n ja Marttojen yhteistyössä toteuttamalla Sienet tutuksi -oppaasta.
Lue myös: Älä haksahda kantarellimetsällä - näistä merkeistä tunnistat keltavahveroa muistuttavan valevahveron
Lue myös: Kuinka hyvin tunnistat metsiemme ruokasienet? Tee testi ja selvitä, oletko todellinen sienitietäjä
Lähde: Arktiset Aromit ry
