Eläinlääkäri varoittaa yleisestä virheestä lemmikkiin suhtautumisessa: "Sitä tapahtuu paljon"
Hyvältä lemmikinomistajalta vaaditaan muun muassa kykyä huomioida eläimen lajityypilliset tarpeet sekä pitkäjänteisyyttä ja huumorintajua. Eläinlääkäri Nina Mahlasen mukaan hyväksi lemmikinomistajaksi voi oppia, kunhan vain on uteliaisuutta ja myötäelämisen taitoa. Hän on työssään kuitenkin nähnyt valitettavan paljon myös ymmärtämättömyyttä ja tietämättömyyttä.
Lemmikki tulee valita omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Kannattaa myös selvittää jo etukäteen, millainen on kyseisen rodun terveystilanne.
- Hoitoon voidaan tuoda eläin, jonka olisi jo viikkoja tai kuukausia sitten pitänyt päästä eläinlääkärin pakeille. Jonkin verran näkee myös tapauksia, joissa eläintä viedään eläinlääkäriltä toiselle, jolloin kenelläkään ei ole enää käsitystä hoidon kokonaiskuvasta. Kannattaa antaa yhdelle mahdollisuus hoitaa eläimen ongelmat johdonmukaisesti loppuun tai ohjata eläin hoitoon sinne, missä sen ongelmat tunnetaan parhaiten. Vain harvassa sairaudessa päästään kerralla diagnoosiin, vaan lopputulemaan päädytään vähittäisin askelin. Eläimen hoito aiheuttaa myös kuluja, joihin on välillä huonosti varauduttu. Eläinten vakuuttaminen on vielä harvinaista, Mahlanen sanoo Voice.fi:lle.
Lemmikinhoidolle raameja asettavat eläinsuojelulaki ja siihen liittyvät asetukset. Näissä sanotaan, että eläimen hyvinvointi tulee tarkastaa päivittäin ja eläimelle on annettava sille soveltuvaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tarvitsemaa hoitoa. Myös eläimen pitopaikan tulee vastata kyseisen eläimen tarpeita esimerkiksi kooltaan, valoisuudeltaan ja puhtaudeltaan.
Nina Mahlanen on työssään nähnyt, miten vakavat seuraukset voivat olla sillä, ettei lemmikinomistaja kykene lukemaan lemmikkiään. Esimerkiksi voimakas laihtuminen voi jäädä huomaamatta, jos se tapahtuu pidemmän ajan kuluessa. Koiran tai kissan ei myöskään kuulu oksennella viikoittain eikä sen suu saa haista mädälle, vaan siihen pitää puuttua. Hampaiden tukikudostulehdus on koirien ja kissojen yleisin sairaus, jota potee noin 80 prosenttia molemmista eläinlajeista. Ikääntyvä lemmikki on syytä käyttää eläinlääkärillä vuositarkastuksessa säännöllisesti.
Nina Mahlaselle tulee mieleen myös tapauksia, joissa tarkoitus on ollut hyvä, mutta eläimen perustarpeita esimerkiksi ruokinnan suhteen ei tunneta. Koira tai kissa ei elä pelkällä lihalla, vaan niiden tulee myös saada vitamiineja sekä kivennäis- ja hivenaineita muun muassa hermoston, luuston ja nivelten tarpeisiin. Pelkkä sisäfilee edes paistettuna ei riitä.
Kissakriisi
Mahlanen hoitaa myös eläinten käytösongelmia. Yksi tavallisimmista eläinlääkärikäyntiin johtavista käytösongelmista on hänen mukaansa stressi kissalla. Stressi johtaa kissalla monesti kipua aiheuttavaan virtsatietulehdustilaan. Mahlanen muistuttaa, että kissat ovat lajityypillisesti yksinäisiä saalistajia eivätkä laumaeläimiä. Näin ollen ne stressaantuvat herkästi, jos pienessä tilassa on liian monta kissaa eikä niille pystytä järjestämään omaa reviiriä. Omaan reviiriin kuuluvat ruokinta- ja juomakipot, lepoalue ja hiekkalaatikot. Hiekkalaatikkoja pitäisi olla aina yksi enemmän kuin kissoja on kotitaloudessa ja niiden tulee sijaita riittävän kaukana toisistaan, jotta jokaisella kissalla on oma tarpeidentekorauhansa.
Kissojen kohdalla vakavia laiminlyöntejä tapahtuu niinkin paljon, että puhutaan jo varsinaisesta kissakriisistä. SEY Suomen eläinsuojelun mukaan Suomessa hylätään vuosittain vähintään 20 000 kissaa. SEY:n, Ruokaviraston ja maa- ja metsätalousministeriön Kissojen hyvinvointi Suomessa 2019 -raportin mukaan hylkäämisen lisäksi suurimpia ongelmia ovat vapaasti lisääntyvät kissat ja vakavasti laiminlyödyt kotikissat.
- Meillä on valtava löytökissapopulaatio. Kissoja ei sterilisoida tai kastroida, ja syksyisin löytöeläinkodit ovat täynnä niiden pentuja, Nina Mahlanen harmittelee.
Kissalla ei katsota olevan arvoa, sillä se saatetaan saada muutamalla kympillä tai ilmaiseksi. Näin ollen se saatetaan hylätä, kun omistajan mielenkiinto on hiipunut.
"Eläimet eivät kosta"
Nina Mahlasen mukaan yksi ongelma lemmikinhoidossa on se, jos lemmikkiä alkaa inhimillistää liikaa.
- Sitä tapahtuu paljon. Eläimillä ei ole kykyä abstraktiin ajatteluun. Ne eivät kosta eivätkä murjota päiväkausia jostain. Ne elävät tässä hetkessä ja toimivat sen mukaan, millaisen vasteen ihminen antaa niiden käyttäytymiselle. Ne toimivat ympäristön ja kymmenien tuhansien vuosien perimän vaikutukseen perustuen.
Eläimen inhimillistäminen voi johtaa siihen, että sen tekemisiä aletaan tulkita väärin eikä sen mahdollisten ongelmien todellisiin juurisyihin välttämättä pureuduta. Nina Mahlanen muistuttaa, että suurimmassa osassa lemmikkien käytösongelmissa on taustalla fyysinen syy tai epäsopivat ympäristöolosuhteet.
- Tärkein ominaisuus eläimen omistajalla on se, että hänellä on näkevät silmät ja tuntevat kädet ja että hän myös toimii havaintoihinsa perustuen ja hakee ajoissa apua.
Lue myös: MTV: Tiesitkö, kuinka kauaksi aikaa lemmikin voi jättää yksin? Koskee myös akvaariokaloja
Lue myös: Uudenlaiset Spotify-soittolistat julkistettiin - lemmikkien omistajat huomio!
Lähde: SEY