Jonna, 33: Kun keskoseni vietiin teho-hoitoon, olin todella neuvoton
Kolmen lapsen äiti Jonna rakastaa viettää perheensä kanssa lököpäiviä. Silloin ollaan pyjamassa ja herkutellaan ähkyyn asti.
Jonna, 33, Toimittaja, hoitovapaalla
Perhe: Isä, Rico 6, Pessi, 4 ja Nemias, 2
1. Mikä on ikimuistoisin hetkesi äitinä?
Ehdottomasti se hetki kun tulin äidiksi ensimmäistä kertaa. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla. Toki jokaisen lapsen syntymä on mahtava ja ihmeellinen kokemus. Silti se hetki, kun tulee ensimmäsitä kertaa äidiksi on jotain aivan käsittämätöntä. Ensin et ole vanhempi ja sitten hetkessä oletkin. En unohda koskaan esikoispoikani syntymää.
2. Milloin olet vanhempana neuvoton?
Kun lasta sattuu tai lapsi on hädässä ja en kykene auttamaan. Esikoiseni syntyi keskosena. Kun hänet vietiin teho-hoitoon syntymän jälkeen tunsin syvää neuvottomuutta. En voinut auttaa pientä lastani, jonka selviäminen elossa ei ollut varmaa. Voin vain kuvitella vakavasti sairastuvien lasten vanhempien tuskan. Sitä neuvottomampi ei varmasti voi ihminen olla.
3. Haasteelisinta lasten kanssa?
Omalla kohdallani haasteellisinta on ollut poikien maailman ymmärtäminen. Minulla on kolme poikaa, ja itselläni on sisauksina enemmän siskoja kuin veljiä. Poikien maailma oli minulle aika vieras ennen kun sain omat poikani.
On ollut myös haasteellista yrittää ymmärtää poikien ajatusten juoksua. Myös poikien maailmaan heittäytyminen on vaatinut ponnistelua. Kaikki muu onkin sujunut lasten kanssa kuin luonnostaan.
4. Minkälaisia viikonloppuja vietätte perheen kesken?
Viikonloput vietämme koko perheen kanssa yhdessä. Me vanhemmat yritämme olla harrastamatta omia harrastuksiamme silloin. Haluamme ehtiä olla rauhassa yhdessä.
Heräämme rauhassa, pötköttelemme yöpuvuissa pitkään koko perhe yhdessä sängyssä. Käymme aamupäivästä kävelyllä metsässä ja illalla uimassa uimahallissa. Välillä vietämme lauantaisin leffailtaa. Ostamme kasan herkkuja ja käperrymme koko perhe katsomaan lasten valitsemaa elokuvaa sohvalle sylikkäin. Samalla herkuttelemme itsellemme ähkyn.
5. Miten olet muuttunut äitinä vuosien varrella?
Äitinä olen muuttunut paljon. Minulle äitiys ja lasten hoitaminen on ollut aina luonnollista ja helppoa. En jännittänyt esikoisenkaan hoitamista yhtään, kun hän oli vauva. Mutta ihan niin mustavalkoinen äiti en enää ole kuin alussa.
Jokaisen lapsen kanssa toimii eri niksit, eikä yhtä ainoaa oikeaa tapaa olekaan. Ensimmäisen kanssa olin päättänyt valmiiksi jo kuinka kauan haluan imettää lasta. Olin myös etukäteen päättänyt, milloin vien hänet tarhaan. Nyt kolmannen lapsen kohdalla asioille ei ole niin tarkkoja aikatauluja. Kaikki menee omaan tahtiinsa.
Kolmannen lapsen kanssa olen myös huomannut, ettei ole kiire. Pienin saa olla pieni niin pitkään kuin mahdollista. Ei ole väliä millon oppii kuivaksi tai millon syö itse. Asiat saavat mennä omalla tahdillaan.
