Heidi, 43: Uusperheessä parisuhde on koetuksella
Kolmen lapsen äiti Heidi pakahtuu onnesta saadessaan lapsiltaan hellyydenosoituksia.
Heidi, 43, naimisissa, uusioperhe
Perhe: Mies sekä lapset Saara, 20, Sakke, 18, ja Lucas, 6
Minkälainen äiti olet?
Monen mielestä olen varmasti ylihuolehtiva, lepsu ja lapset piloille passaava. Aikuiset lapset asuvat vielä kotona, vaikka meillä onkin hyvin ahdasta. Toisinaan minulle kommentoidaan, että miksi elätän aikuisia ihmisiä ja huolehdin heidän asioistaan. Itse en ajattele, että lapsien täytyy muuttaa maailmalle täysi-ikäiseksi tultuaan. Haluan antaa lapsilleni mahdollisuuden opiskella rauhassa. Kun he tuntevat itsensä valmiiksi, he saavat lentää maailmalle. Ja tämä koskee kaikkia lapsiani.
Omasta mielestäni olen rakastava, huolehtivainen, mutta myös ankara tietyissä asioissa. Mielestäni olen onnistunut kasvatuksessa - ainakin isompien kohdalla - hyvin. Heistä on tullut fiksuja nuoria aikuisia. Olen heistä todella ylpeä.
Nuorimmaisen kanssa käymme tällä hetkellä keppi ja porkkana -tyylillä kasvattamista. Kirosanoja pääsee silloin tällöin suusta ja siihen olen nyt puuttunut. Toivottavasti pian saadaan toivottua tulosta.
Mielestäni kaikki lapseni ovat peruskohteliaita. Muistavat kiittää ruuasta, joka tänä päivänä tuntuu nuorten keskuudessa olevan harvinaista. Toisten huomioimista olen myös halunnut opettaa. Siinäkin koen onnistuneeni. Lapseni myös tietävät, että jokainen heistä saa juuri sitä, mitä eniten tarvitsee. Heidän ei tarvitse olla toisilleen kateellisia.
2. Milloin olet kokenut rankimmat aikasi äitinä?
Kun sain ensimmäisen lapseni. Minulla ei ollut tukiverkkoa ympärilläni, ja kaikki oli uutta sekä pelottavaa. Silti siitäkään ajasta en vaihtaisi päivääkään pois.
Nuorimman kanssa rankinta olivat yövalvomiset. Ikää oli jo itsellä sen verran, että parin tunnin yöunet eivät riittäneet. Välillä tuntui, että nukahdan pystyyn. Onneksi tyttärestäni oli suuri apu vaikeina päivinä, ja anoppi on myös ollut todella paljon avuksi. En voi kiittää heitä koskaan tarpeeksi.
3. Milloin olet äitinä onnellisimmillasi?
Onnellisimpiä hetkiä äitinä ovat olleet ne, kun synnytyksen jälkeen olen saanut terveen lapsen syliini. Myös lasten virstanpylväät: ensimmänen hymy, hammas, kääntyminen, ensi askeleet, kouluun lähdöt, koulusta valmistumiset ja niin edelleen. Olen aika pienistä asioista onnellinen. Pakahdun onnesta joka kerta, kun kuka tahansa lapsistani yhtäkkiä halaa minua. Tai kun näen lapsieni naamalla aurinkoisen hymyn tai kun nuorimmaiseni sanoo: "Äiti, mä rakastan sinua!"
4. Miten vaalit omaa aikaa arjessa?
Minulla ei ole hirveästi omaa aikaa. Se ei kuitenkaan haittaa minua. Käyn välillä naapurin kaverin kanssa kävelylenkillä, käyn vesijuoksemassa, zumbaamassa... Joskus saatan lähteä ihan iltaa viettämäänkin kavereiden kanssa. Arkena eniten omaa aikaa vietän tietokoneella puuhastellessani.
5. Miten hoidatte parisuhdetta arjessa?
Uusioperheessä parisuhde on todella tiukoilla. Vaikeita hetkiä on ollut ja taatusti tulee olemaan tulevaisuudessakin. Perhe-elämäämme tuo lisää sumplimista myös mieheni poika aikaisemmasta suhteesta. Hän viettää aikaa luonamme noin kerran kuukaudessa.
Kovasti pitää suunnitella ja junailla, jotta saisimme viettää kahdenkeskistä aikaa. Perusarjessa parisuhde on tällä hetkellä todella koetuksella - välillä tuntuu, että jopa täysin kuollut.
Emme juurikaan ole läheisissä tekemisissä toistemme kanssa. Elämänrytmimme ovat hyvin erilaisia. Minä herään aamuviideltä ja iltapäivällä haen poikamme päiväkodista. Mies tulee illalla myöhään kotiin. Aikaa ei jää toiselle. Läheisyys on kadonnut väliltämme. Välillä pyrin kehittämään jotain erityistä ohjelmaa meille - viime viikonloppuna vietimme romanttisen hotelliyön Tallinnassa. Se tuntui hyvältä - kiitos ihanan anopin, joka hoiti nuorimmaistamme.
