Japanin villinnyt hirviöpeli saapui vihdoin Suomeen!
Monster Hunter pelisarja on vuollut kultaa pienehkössä Japanin saarivaltiossa jo rapian vuosikymmenen ajan. Pelisarjan edellistä osista läheskään kaikkia ei ole julkaistu Amerikan tai Euroopan markkinoille laisinkaan ja ne pelisarjan tekeleet jotka on länsimaissa julkaistu ovat olleet pienen nurkkakunnan tapauksia ja jääneet myyntiluvuissaan varsin vaatimattomiksi. Vuoden 2018 ensimmäisiin merkittäviin pelijulkaisuihin lukeutuva Monster Hunter World on kuitenkin tapaus, joka avaa vihdoinkin tämän kulttisarjan maihinnousun sen ansaitsemalla tavalla myös meidän pohjoisen perukoilla asustelevien iloksi.
Pelin juoniasetelma on vähintäänkin erikoinen. Metsästäjiksi itseään kutsuvan ammattikunnan jäsenet matkustavat myyttiseen Uuteen Maailmaan. Mielikuvituksellista New World nimeä kantavaan saareen tämän tutkimusretkeilyporukan ajaa Elder Dragon hirviöiden porukka jotka ovat jo vuosisatoja matkustaneet tähän tuntemattomaan maailmaan elämänkiertonsa aikana. Pelin päätarkoituksena on siis metsästää tutkimusmielessä suurin ja voimakkain Elder Dragon, Zorah Magdaros. Saarta kansoittaa toki valtava populaatio muitakin myyttisiä monsuja ja niiden lahtaaminen ja kiinniottaminen tutkimustarkoituksessa lankeaa myös pelaajakunnan harteille. Juoni ja sen kerronta on vahvasti japanilaista meininkiä joka saattaa ärsyttää joitain pelaajia.
Ennakkoasetelmat pelissä ovat valitettavan sekavat. Pelaaja nakataan enemmän ja vähemmän susille ja ensimmäistä kertaa monstereita metsästävälle menee helposti sormi suuhun kaiken uuden ja ihmeellisen edessä. Toki peli sisältää tutoriaalityyppistä ohjaustakin, mutta esimerkiksi asekavalkadi, joka pelaajalla on heti startiksi käytössä, on niin moninainen ettei oikein tiedä, että mitä asetta tulisi käyttää. Kokeilemalla kaikki toki selviää, mutta monet suorasukaisempien pelien ystävät saattavat heittää lusikan nurkkaan jo tässä vaiheessa peliä. Omaan pelityyliin sopivan aseen löydyttyä tehtävät alkavatkin jo rullaamaan mukavalla rytmillä ja metsästystehtävien tekeminen palkitsee mukavasti.
Parasta pelissä on saaren tutkiminen hyvällä kaveriporukalla. Peliä voi toki pelata yksinkin, mutta metsästysseurueen kasaannuttua se pääsee todella oikeuksiinsa. Strategioiden luominen ja hirviöiden jäljitys yhdessä hoituu helppokäyttöisen matchmakingin kautta ja isompi porukka voi myös luoda oman sessionsa metsästämistä varten. Tehtäviin itseensä mahtuu valitettavasti vain neljä pelaajaa kerrallaan, mutta niiden ulkopuolella esimerkiksi oman killan pyörittäminen onnistuu isommallakin yhteisöllä.
Hirviöiden metsästäminen on hauskaa ja myös palkitsevaa. Pelaajan tulee aluksi jälkiä tutkimalla saada monsuista selville metsästyksessä hyödyllisiä yksityiskohtia. Lopulta jäljet johtavat metsästäjän saaliin luo minkä jälkeen alkaa mieletön turpasauna kun omia rutiinejaan toimittavat eläimet lahdataan pommeilla ja valtavilla sotakirveillä. Hienovaraisuus on kaukana tästä metsästystyylistä. Monsterit itsessään ovat parhaimmillaan kerrostalon kokoisia joten edellä mainitun hienovaraisuuden puutoksen kyllä ymmärtää. Hirviöt ovat lisäksi täysin toisistaan eroavia skilleineen ja liikeratoineen, joten haastetta piisaa metsästyskerrasta toiseen. Pelimaailma myös elää ja monstereiden välille voi eskaloitua esimerkiksi reviirikiistoja.
Metsästäjän mukana kulkee kaiken aikaa apulainen, Palico-kissa, joka pyrkii auttamaan pelaajaa keräämällä esineitä, käyttämällä esimerkiksi parannustyökaluja ja kiinnittämällä monsterin huomion itseensä hyökkäyksen avulla. Söpöjä kissaeläimiä pystyy varustamaan niiden omilla haarniskoilla joita pelin sepät valmistavat hirviöiltä kerätyistä materiaaleista. Omasta Palicosta on oikeasti hyötyä pelin edetessä ja se pelasti ainakin allekirjoittaneen useita kertoja vaikeampien monsujen kynsistä.
Materiaaleista valmistetaan myös metsästäjälle aseita ja haarniskoja. Eri aseet tekevät erilaista vahinkoa tulella, vedellä tai sähköllä ja niiden valmistamiseen tarvitaan toinen toistaan harvinaisempia materiaaleja. Niillä on tietysti elementtien lisäksi myös muita ominaisuuksia jotka helpottavat metsästämistä. Haarniskoissa on myös erilaisia skillejä elementeiltä suojautumisesta nopeampaan juoksemiseen ja tutkimistaitoja boostaaviin taitoihin asti. Pelin edetessä avautuu lisäksi uusi, korkeampi rank jonka avulla valmistettavien varusteiden määrä kasvaa räjähdysmäisesti.
Graafisesti peli on nätimmästä päästä. Saari ja sen eri lokaatiot ovat hienoja ja yksityiskohtaisia. Hirviöt on mallinnettu todella hienosti ja niiden olomuoto hellii silmiä ja aiheuttaa pelkoreaktioita niiden hyökätessä pahaa-aavistamattoman pelaajan kimppuun. Perus PS4:llä pelistä saa jo ihan mukavasti silmäkarkkia irti, mutta kuulemani mukaan PS4 Prolla pelatessa lopputulos on vielä kauniimpi. Peli on julkaistu myös Xbox Onelle ja se julkaistaan myöhemmin tänä vuonna myös Windows PC:ille.
Monster Hunter World on peli joka ei varmasti sovi kaikille. Sitä koristaa vahva japanilainen leima joka saa monet jättämään pelin hyllyyn pölyttymään. Niille jotka uskaltautuvat samoilemaan New Worldin monstereiden joukkoon on kuitenkin luvassa elämys, joka palkitsee yksin sekä porukalla pelatessa.
Lue myös: "Zombien tappaminen viihdyttää hetken" - Arvostelussa: Dead Rising 4: Frank's Big Package (PS4)