Kuva: Fotolia
Bussi täynnä rasisteja
Rea Haverinen on Voicen uutispäällikkö, joka kirjoittaa ihmissuhteista ja -suhteettomuudesta sekä ihmisyydestä ylipäätäänkin.
Kerroin aiemmin aloittaneeni juoksuharrastuksen pitkän tauon jälkeen. Juuri kyseisen harrastuksen lomassa olen päässyt näkemään erilaisia puolia kotikaupungistani. Juoksen paikoissa, joihin minulla ei muuten ole mitään asiaa. Tutuksi ovat tulleet niin puistot, metsät, siirtolapuutarhat kuin lähiötkin.
Näen lenkeillä kaikenlaista; hauskoista lastenleikeistä riiteleviin aikuisiin ja läheltä piti –tilanteisiin liikenteessä. Eräällä lenkillä näin kuitenkin jotain aivan muuta.
Juoksin ison ja vilkkaan tien reunassa. Edessä, muutaman kymmenen metrin päässä, näin bussipysäkin, jolla istui tummaihoinen, keski-ikäinen mies ja parikymppinen suomalainen poika. Minun lähestyessäni pysäkkiä, lähestyi sitä toisesta suunnasta myös bussi. Nuorukainen vilkutti bussia pysäyttääkseen ja nousi sen pysäkille ajettu kyytiin.
Päästyäni pysäkin kohdalle, havahduin siihen, että tumma mies huusi kuljettajalle ja pojalle jotain. Kovan äänen yllättämänä käännyin katsomaan, mitä tapahtui.
Nuorukainen oli bussikortin taskusta vetäessään onnistunut pudottamaan maahan taskussaan olleet setelit. Mies huitoi kuskille, ettei tämä lähtisi ajamaan. Poika hyppäsi ulos bussista ja otti rahat miehen ojennetusta kädestä kiitollisena hymyillen.
Mietin mielessäni, että toivoin bussin olevan täynnä rasisteja.
Sellaisia, joiden mielestä kaikki erinäköiset, eriväriset ja eri kulttuureista tulevat vievät heidän rahansa ja naisensa. Kenties tämä elävä esimerkki olisi todistanut heille, että heidän ajatuksensa ovat silkkaa sontaa ja sietäisivät unohtua bussipysäkille, joka sittemmin poistettaisiin käytöstä.
Lue kaikki aikaisemmat Suhteettomuusteoria-kolumnit tästä. Seuraa Reaa Instagramissa @reamarlena.
