Kuva: Shutterstock
Onko terveellistä nauttia lasi viiniä päivässä? Lääkäri tyrmää myytin eteläeurooppalaisen alkoholikulttuurin turvallisuudesta
Tabut, myytit ja terveys -kirjassa todetaan, että ainoa varmasti turvallinen tie alkoholin kanssa on absolutismi.
Lääkäri Anni Saukkola käy läpi juuri julkaistussa Tabut, myytit ja terveys -kirjassaan (WSOY) terveyteen liittyviä myyttejä. Etenkin sosiaalisessa mediassa leviää paljon virheellisiä terveyteen liittyviä väittämiä, joita Saukkola on oikonut jo suositulla Lääkäri Anni -Instagram-tilillään.
Kirjassa pureudutaan muun muassa riippuvuuksiin. Saukkola kirjoittaa esimerkiksi alkoholinkäytön riskeistä ja siitä, missä kohtaa omasta alkoholinkäytöstä kannattaa huolestua. Lääkäri nostaa esiin yleiset puheet eteläeurooppalaisesta ”sivistyneestä alkoholikulttuurista”, jota vasten suomalaiset peilaavat omia alkoholitottumuksiaan. Kyseisessä eteläeurooppalaisessa mallissa ajatellaan, että yksi lasi punaviiniä päivässä pitäisi yllä sydän- ja verisuoniterveyttä.
”Yhden viinilasin myytti ei perustu tieteeseen. Ei ole olemassa yhtä, kaikille turvallista määrää alkoholia. Ainoa varmasti turvallinen tie on absolutismi eli alkoholista pidättäytyminen. Jo yksi lasi viiniä tai yksi olut häiritsee seuraavan yön yöunia ja vaikeuttaa palautumista. Mitä useammin tällainen yksi annos juodaan, sitä suuremmat ovat haitat aivoille, seksuaalitoiminnoille, unelle, maksalle ja monille muille elinjärjestelmille”, kirjassa kerrotaan.
Kuitenkin voi myös todeta, että juomisesta ei todennäköisesti koidu haittaa, jos perusterve ihminen juo vain yhden alkoholiannoksen päivässä.
”Ihmisen yksilöllinen tilanne kuitenkin ratkaisee haitat, ja kukaan ei voi luvata, etteikö juuri minun tai sinun kohdallasi haittoja kuitenkin tule jo yhdestä annoksesta per päivä. Jos nainen juo yli 7 annosta viikossa tai mies yli 14 annosta, puhutaan riskikäytöstä. Viimeistään 12–24 annosta juovan ihmisen tulisi vähentää alkoholin käyttöään, koska haitat muodostuvat hyvin todennäköisiksi”, Saukkola kirjoittaa.
Anni Saukkola on psykiatriaan erikoistuva lääkäri, joka antaa uutuuskirjassaan konkreettisia vinkkejä terveysongelmiin ja puhuu myös vaietummista aiheista. (kuva: Emmi Virtanen)
Alkoholilla on varmaksi todettuja vaikutuksia muun muassa vatsahaavan, rasvamaksan, maksakirroosin, masennuksen, ahdistuneisuushäiriöiden, unihäiriöiden, muistisairauksien, verenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan syntyyn.
Alkoholin ongelmakäyttö jakautuu kolmeen luokkaan. Alkoholin riskikäytöllä tarkoitetaan riskikäytön rajat ylittävää alkoholin juomista. Tällöin ihmiselle ei ole vielä tullut alkoholinkäytöstä haittoja tai riippuvuutta. Haitallisesta käytöstä puolestaan puhutaan, kun ihmiselle tulee fyysisiä tai psyykkisiä haittoja, jotka johtuvat alkoholin juomisesta. Alkoholin ongelmakäytön vakavin muoto on alkoholismi, jossa juominen on jo pakonomaista ja käytön lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita.
”Kuten muutkaan pitkäaikaissairaudet, alkoholismi ei ala yhdessä yössä, vaan se tapahtuu hiljalleen. Kukaan ei päätä sairastua alkoholismiin, vaan taustalla on monia tekijöitä: lapsuuden perheen olot, riippuvuudelle altistavat geenit, tunteiden säätelyn taidot ja monet muut asiat. Jokainen alkoholisti on joskus ollut kohtuukäyttäjä. Riippuvuuden synty tapahtuu ajan saatossa. Sen sijaan, että ihminen hallitsisi juomistaan, alkaa juominen ja alkoholin himo hallita ihmistä ja hänen arkeaan.”
(kuva: WSOY)
Lue myös: Sober curious -ilmiö kasvattaa suosiotaan huimaa tahtia - mikä se on ja mitä sillä tavoitellaan?
Lue myös: Otatko "yhden rentouttavan" työpäivän jälkeen? Aivosi saattavat vanhentua ennenaikaisesti
