Kuva: Shutterstock
Tauteja levittävä hyttynen voi levitä Suomeenkin - Ruotsissa jo havaittu
Tiikerihyttynen leviää Eurooppaan trooppisilta alueilta.
Pelättyä trooppisilta alueilta lähtöisin olevaa tiikerihyttystä on löydetty jo naapurimaa Ruotsistakin.
Helsingin Sanomien haastatteleman Helsingin yliopiston hyttystutkijan, Lorna Culverwellin mukaan mikään ei estä hyttysen leviämistä samaan tapaan Suomeen.
Toistaiseksi Suomessa ei ole yhtäkään varmistettua tapausta, joskin WHO muistuttaa sivuillaan, että koska ensimmäinen tartuna on yleensä lievä, jäänee suuri osa tartunnoista merkitsemättä mihinkään. Tällöin tartuntojen todellinen määrä voi olla aivan toinen kuin tilastot näyttävät.
Esimerkiksi Ruotsiin hyttyset levisivät yhdessä tapauksessa siten, että matkailija toi mukanaan ulkomailta kasvin, jossa oli hyttysen munia. Kun kasvi pääsi veteen juurtumaan, munat kehittyivät toukiksi, jolloin matkailija onneksi otti yhteyden asiantuntijaan, ja hyttysrypäs päästiin hävittämään ennen kuin se levisi.
Pohjoismaiden kannalta tilannetta helpottaa kuitenkin se, etteivät hyttyset kestä kylmää talvea, joten vaikka Suomeen kesäkaudella kulkeutuisi tiikerihyttysiä, ne jälkeläisineen tuhoutuisivat talven tullen.
Tiikerihyttysten levittämän denguekuumeen kanssa ei ole kuitenkaan leikkimistä. Suomessakin löydetään vuosittain denguekuumetartuntoja, mutta ne ovat yleensä peräisin matkailijoilta eivätkä siten ole kotoperäisiä. Denguekuume on siitä salakavala, että ensimmäistä tartuntaa ei välttämättä edes huomaa saaneeensa, niin vähäoireinen se voi silloin olla. Toinen tartunta on kuitenkin usein paljon vakavampi, jopa hengenvaarallinen.
Etelä-Euroopassa jo useissa maissa
Etelä-Euroopassa hyttysistä on jo tulossa riesa. Jo aikaisemmin uutisoimme, että denguekuumetapauksia ja tiikerihyttysiä on havaittu myös esimerkiksi Ranskassa. Maa ryhtyi koviin toimenpiteisiin hävittääkseen maahan saapuneet hyttyset kaasuttamalla.
Lisäksi hyttystä on tavattu WHO:n mukaan ainakin Espanjassa, Kroatiassa ja Italiassa. Määrät ovat kasvussa, sillä useissa Etelä-Euroopan maissa kannat ovat jo vakiintuneita ja kotoperäiset tartuntatapaukset kasvussa.
Vuosina 2011-2021 kotoperäisiä tartuntoja todettiin Euroopassa vain 71 kappaletta, kun pelkästään vuoden 2023 aikana niitä todettiin 130. Se on merkittävää kasvua myös edellisvuoteen verrattuna, sillä vuonna 2022 määrä oli 71, selviää ECDC:n tilastoista.
Denguekuumeeseen on kehitetty hiljattain rokote, joka on markkinoilla Suomessakin. Rokotteen antama suoja kestää ainakin muutamia vuosia, mutta pidempää seurantaa kestosta tehdään parhaillaan.
Lue myös: WHO: Ebolaan verrattu Marburgin tauti leviää Guineassa
Lue myös: Syöpään saatetaan löytää rokote tällä vuosikymmenellä
Lähteet: ECDC, Duodecim Terveyskirjasto, THL, Helsingin Sanomat, WHO
