Kuva: MTV3
"Ensimmäistä kertaa harmitti se, miten materiaali oli leikattu" - Minna Kuukka MasterChef-jaksosta
Radiojuontaja Minna Kuukka on yksi MasterChef Vip -kauden osallistujista. Tällä palstalla hän kertoo ajatuksiaan kisasta ja jakaa reseptivinkkejä.
"Tervetuloa MasterChef VIP -ohjelman vitosjakson jälkitunnelmiin. Olipas se taas. Vaikka itse kuvista päätellen olin paikalla ja tekemässä tuota jaksoa, jännäsin loppuun asti katsoessa, miten käy. Ajattelinko sitten, että josko vaikka leikkausvaiheessa lopputulos olisi mennyt jotenkin uusiksi?
Homma tosiaan alkoi sillä, että meillä oli tapaaminen tutun MasterChef-keittiön sijaan Helsingin keskustassa sijaitsevassa puistossa. Sijainti huomioiden oli vahva epäilys, että siirrymme operoimaan lähellä sijaitsevaan Tomi Björkin ravintolaan. Ja niinhän se menikin. Lily Lee on tummanpuhuvan tyylikkäästi sisustettu aasialaistyyppinen ravintola Erottajalla. Sinnepä siis marssittiin essuissamme.
Mars! Kohti Lily Leen keittiötä. (kuva: MTV3)
Kuten ohjelmassa mainitsinkin, niin paljon kun sydän jo tutuksi käyneessä MasterChef-keittiössä olikin jo ehtinyt läpättää, oli jotenkin kuitenkin vähän ikävä sen kotoisaan kuumotukseen. Tänään kun kokattaisiin ammattilaiskeittiössä. Saman tien ravintolan esittelyn jälkeen porukka jaettiin kahteen joukkueeseen. Omassani eli sinisessä joukkueessa meitä oli Anna, Max ja minä.
Kupletin juoni: kolme pientä maisteluannosta aasialaisittain. Tai ehkäpä tuota Aasiaa ei erikseen mainittu, mutta ravintola huomioiden se oli sisäänkirjoitettuna tehtävänantoon. Käytössä kaikki keittiön raaka-aineet bambusta merisiiliin ja sparraajana Björkin oikea käsi Serko Rantanen.
Luotto omaan joukkueeseen oli kova: Anna taatusti tuntisi Aasian maut ja Max loistavana ruoanlaittajana heti heittikin ilmaan idean haastavan raaka-aineen, ankan, käyttämisestä. Itselleni aasialainen kokkailu on ihan tuttua, mutta kaikkea muuta kuin edes hämärästi ravintolatasoista tekemistä. Erilaisia nuudeliwokkeja ja kookoscurryjä on repertuaarissa vuosien varrelta. Tällä viikolla viimeksi tein nuudeliwokin, jonka sekaan puristelin siskonmakkaraa. Ei ihan voittava annos tässä MasterChef-tehtävässä. Myös paistettu riisi onnistuu, mutta ymmärtääkseni vastaa jotakuinkin meikäläistä pyttipannua itämaisessa keittiössä, joten sekään ei nyt tulisi kyseeseen.
Ohjelmaa katsoessa nyt muuten ensimmäisen kerran harmitti se, miten materiaali oli leikattu. Näytti siltä kuin meidän joukkue olisi häärännyt kukin vain omiaan, vaikka kyllä me tilanteessa pidettiin tunnelmaa yllä, maisteltiin toistemme annoksia, kyseltiin mielipiteitä ja jelpattiin puolin ja toisin. Oli oikein hyvä ja yhteisöllinen tunnelma. Ja miksei olisi ollut, sekä Anna että Max ovat molemmat ihan huipputyyppejä.
Bambut ja merisiilit jäivät hyllyyn ja siihen iso syy oli varmasti se, etten ole kumpaakaan käyttänyt eikä edes kaukaiseen mieleen tullut, mitä niistä väsätä. Merisiilin olen joskus nähnyt akvaariossa ja bambunsiivut on tuttuja kiinalaisen ravintolan soosissa. Jälkeenpäin muuten kurkistin Lily Lee -ravintolan ruokalistaa nimenomaan pienten suupala-annosten osalta ja sieltä löytyi muun muassa marinoitua, raakaa kampasimpukkaa mandariini-Szechuanpippuricremen, pikkelöidyn retikan ja merisiilinmäticremen kera. Jotain tuollaista olis ehkä pitänyt lähteä ideoimaan, mutta ei ihan rahkeet riitäneet.
Suunnittelupuuhissa, Serko Rantanen kuulolla. (kuva: MTV3)
Päätin lähteä tekemään pedin nuudeleista, keitin ne ja friteerasin niistä alustat, päälle teriyakilla marinoitua lohta, johon tohotin kevyen paistopinnan. Vara/lisäsuunnitelmana hyvin maustettu siitakesienikeitto, joka tarjoiltaisiin pienistä shottikupeista. Huomioita ammattilaiskeittiöstä: ahdasta. Ja tässä vielä oli kyseessä aivan uusi ravintola, jonka tilat varmasti on suunniteltu mahdollisimman toimiviksi. Silti tilaa ei tosiaan ollut liikaa.
Ravintolakeittiön ahtaus yllätti. (kuva: MTV3)
Ravintolakeittiössä ammatikseen kokkaavilla todella täytyy olla palo ja intohimo alaa ja ruokaa kohtaan. Työergonomiasta ei varmasti passaa valittaa ja keittiö helottaa kuumana. Siihen vielä päälle ahtaus, kireä aikataulu, suorituspaine ja pitkät työvuorot. Huh. Joten ehkäpä me masterchefiläiset selviäisimme puolentoista tunnin tehtävästä: kullakin vastuullaan neljän suupalan valmistaminen, ei suinkaan koko illallinen täydelle ravintolalle. Jokainen joskus vieraassa keittiössä kokkaillut tietää, millaista on, kun ei löydä tarvitsemaansa. On se sitten haarukka, paistinpannu, inkivääri tai pistoke. Studiokeittiössä oli jo alkanut vähitellen muistaa, mistä asioita etsiä ja nyt oltiin taas tuntemattomassa köökissä.
Onni noiden tehtävien suorittamisessa oli se, ettei tilanteen ollessa päällä ehtinyt yhtään murehtia, mitä ihanuuksia vastapelurit tekivät. Kyllähän he nimittäin tekivät, koko punainen joukkue oli äärimmäisen kovia kisaajia: Olga kaikkien ruoka-asioiden tuntija, Jolle äärimmäisen kunnianhimoinen kokkaaja ja Miskasta oli paljastunut huikeiden makujen mestari.
Annetussa ajassa annokset olivat lautasilla ja tuomaristo pääsi niitä maistelemaan. Vasta nyt valmiista ohjelmasta kuuli, millaiset arviot kokkauksemme saivat. Ei täystyrmäystä, mutta ei varsinaista ylistystäkään. Ja niinhän siinä kävi, että piinkova punainen tiimi vei voiton. Harmitti, koska omasta mielestämme olimme selviytyneet hommasta aivan kunnialla. Molempien joukkueiden tekemisessä oli pientä huomautettavaa, mutta meillä siis enemmän. Kaikkein kurjinta tappiossa oli se, että seuraavassa jaksossa pitäisi kisata vakavissaan joukkueen kahta muuta vastaan panoksena putoaminen kisasta. Lähdenkö kotimatkalle minä vai onko lähtijä Anna vaiko Max, selviää ensi tiistaina."
Sinisen joukkueen antimet valmiina. (kuva: MTV3)
Jälleen loppuun resepti. Tälläkään kertaa se ei liity mitenkään jaksoon, jonka tunnelmissa yllä olin. Laitan vastapainoksi tähän ohjeen kana-enchilladoihin.
n. 500 g kypsää broilerin lihaa (olen itse käyttänyt valmiiksi grillattua broileria)
1 prk valmista salsa verdeä
1 prk ranskankermaa
1 punainen chilipalko
8–12 tortillalättyä
150 g juustoraastetta (mozzarella + gouda/emmental tai cheddar)
Revi kypsä broilerin liha paloiksi. Sekoita salsa verde, ranskankerma ja chili. Sekoita soosi broilerin sekaan. Täytä tortillat kanasoosilla ja pyöritä ne rullalle. Aseta vierekkäin uunivuokaan. Ripottele pinnalle juustoraaste. Paista 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoa erillisen juustokastikkeen, tomaattisalsan ja salaatin kera.
Lue myös: Onko sous vide -menetelmä sinulle tuttu? Toimii lihan lisäksi loistavasti myös kasvisruoan tekoon
Lue myös: Asia, jonka Minna Kuukka pelkää jatkossa tuovan ongelmia MasterChef-kisassa
