Kuva: MTV3
Juustotikut valmistuvat helposti ja nopeasti - Minna Kuukan yksinkertaisella reseptillä onnistut
Radiojuontaja Minna Kuukka on yksi MasterChef Vip -kauden osallistujista. Tällä palstalla hän kertoo ajatuksiaan kisasta ja jakaa reseptivinkkejä.
"Terveisiä jälleen MasterChef VIP -kisan viimeisimmästä väännöstä. Ohjelmasta on nähty jo 8. jaksoa, joten vähiin käy.
Tässä episodissa meitä on jäljellä neljä: yksi nuori mies ja kolme äitiä. Äitiys nyt ei sellaisenaan pätevöitä ketään ruoanlaittosaralla, mutta totta on, että väkisinkin tässä roolissa tulee jotenkin puljailtua ruoan ja sen tarjoilun kanssa. Oppii kikkailemaan, soveltamaan ja oikomaan.
Muistan itse suunnitelleeni ennen lasten syntymää, että keittelen heille läpi taaperoiän kaikki soseet ja vellit aivan alusta lähtien. No, siinähän se sitten valkeni, että näinhän se ei tulisi menemään. Löysin itseni kaupan kassajonosta latomassa valmissosepurkkeja hihnalle väsymyksestä verestävin silmin. Armollisuutta itseään kohtaan se äitikokkaaminen ainakin on opettanut.
Näistä ei nyt tässä kohtaa MasterChef-kisaa tosin ollut hyötyä. Oltiin jo loppusuoralla ja nyt nimenomaan pitäisi haastaa itseään ja painaa aivan sata lasissa, jos mielisi jatkoon. Tuomareille ei enää tässä vaiheessa kelpaisi mitkään kassahihnaratkaisut.
Miskasta on piirtynyt kuva todella kunnianhimoisena, innovatiivisena ja rohkeana kokkaajana, joten kukaan ei lähtenyt uuteen kisapäivään altavastaajana. Taaskaan ei toki tiedetty, mitä olisi luvassa ja yllätys oli aikamoinen, kun selvisi, että jo toisen kerran putkeen jakso alkaisi teknisellä pikatehtävällä, josta jälleen joku pelastuisi parvelle ja pääsisi suoraan semifinaaliin.
Nyt pöytä oli täynnä raaka-aineita, jotka veivät ajatukset leipomisosastolle. Mulle ihan suhteellisen tuttu maailma, ainoa ongelma olisivat mittasuhteet – ne yleensä leipoessa tsekkaan jostakin. Tehtävänanto selvensi asiaa: 15 minuuttia aikaa kinuskikastikkeen tekoon.
Joskus olen mökillä keitellyt kinuskia, joka kaadettiin leivinpaperille jäähtymään ja jota sitten myöhemmin syötiin kuin karkkia – kastiketta en muistanut aiemmin tehneeni. Jostain takaraivosta kuitenkin löytyi tieto, tai luulo, että kattilaan mitataan saman verran sokeria ja kermaa ja sitten vaan keitellään.
Valitsin tavallisen sokerin ja mittasin sen kerman kanssa kattilaan. Muistaakseni laitoin 2 dl molempia. Paras ja ainoa suunnitelma edetä tilanteessa. Hetken aikaa sekoiteltuani laitoin toiseen kattilaan vielä uuden samanlaisen setin siltä varalta, että ensimmäisen kattilallisen kohdalla jotakin menisi pieleen. Miska kokkasi edessä olevan pisteen äärellä ja huomasin, että hänellä porisi monessa kattilassa jotakin ja myös erilaisia mittareita oli käytössä. Oma hämmentely tuntui vähän pieneltä. Vähitellen soosi hieman sakeni – ei tarpeeksi, mutta kuitenkin – ja mielestäni myös maku vaikutti kinuskiselta. Koostumuksen pitäisi olla sakeampi, joten en keksinyt kuin keitellä lisää. Aika oli tulossa täyteen ja soosini näyttivät aika identtisiltä. Toiseen kokeilin laittaa kiillon saamiseksi muutaman nokareen voita ja myös hyppysellisen suolaa. Hyvältä näytti ja lorottelin kastikkeen astiaan jäähtymään.
Kuulemma tuloksena oli neljä täysin erilaista kinuskikastiketta, eroja oli maussa ja koostumuksessa. Annan soosi mainittiin maukkaimmaksi, mutta koska se oli hieman liian juoksevaa, vei oma sakeampi kastikkeeni voiton. Älytöntä, toisen kerran peräkkäin seuraisin pudotuskokkailua parvelta. Totta kai helpotus, mutta jotenkin myös vähän tuntui epäreilulta uiskennella jo toisen kerran eteenpäin kisassa kokkaamatta kunnolla.
Kahden tunnin leipomistehtävässä piti tarkasti ohjetta seuraten valmistaa voitaikina ja siitä kaksi leivonnaista. Voitaikina on ilmeisen epeli valmistettava, vaikka ohje onkin käsillä. ’Kaulitaan ja käännetään’ -menetelmällä en ole koskaan taikinaa tehnyt. Oli kiinnostavaa seurata, miten hankala tehtävä eteni. Tuntui, että kisaajilla oli aikaa rutkasti, mutta yllättävästi kello kuitenkin kävi. Lopputuloksena oli erilaisia suolaisia pasteijoita, Annalla omenapaistos, Miskalla suklaamoussesarvi ja Olgalla kauniit tuhatlehtisleivokset.
Minut vapautettiin kuvauksista siinä vaiheessa, kun kokkailu oli ohi ja lähdin studiolta tietämättä, miten kisassa kävi. Myöhemmin illalla Olga laittoi viestiä ja onnittelut kilpailun jatkoon ja kertoi pudonneensa. Taikinastaan ei ollut tullut tarpeeksi lehtevää. Julma kilpailu ja jälleen muistutus, että aina kulloinkin käsillä oleva tehtävä oli ratkaiseva. Aiemmista hyvistä suorituksista ei ollut apua, jos se viimeisin tehtävä ei mennyt tarpeeksi hyvin. Olga, aivan loistava kokki ja leipuri joutui lähtemään.
Annan ja Miskan kanssa jatkettaisiin seuraavana päivänä. Olen itsekin tehnyt voitaikinaa, mutta ääreisyksinkertaisella rahkareseptillä. On mielestäni erittäin hyvän makuinen, vaikkei lehtevyydellään pääsekään loistamaan.
Itse olen aina tehnyt taikinan näin:
250 g pehmeää voita
250 g vehnäjauhoja + 1 tl leivinjauhetta
250 g rahkaa
Sekoita kiinteäksi palloksi, laita kelmuun ja jääkaappiin vähintään tunniksi. Siitä sitten joko isompaa peltipiirakkaa tekemään tai pienempiä pasteijoita. Yksinkertaisia juustotikkuja on tehty lasten kanssa niin, että kaulittu taikinalevy on voideltu munalla ja siihen on ripoteltu juustoraastetta, esimerkiksi mustaleimaa.
Sitten siitä on leikattu parinkymmenen sentin pituisia ja parin sentin levyisiä tikkuja, joita halutessaan voi vielä kääntää kierteelle ennen uuniin laittamista. 225 astetta noin 10 minuuttia. Sopivat hyvin vaikkapa keiton kylkeen.
Ens kerralla sitten tunnelmia semifinaalista!"
Lue myös: Herkkumajoneesi, joka toi voiton MasterChef VIP -taitotehtävässä - nappaa ohje talteen
Lue myös: Minna Kuukan lihapullaniksillä tuttuun herkkuun uutta makua - nappaa vinkki talteen
