Kuva: Shutterstock
Syömishäiriö ja masennus nujersivat Pinjan: "Minulle sanottiin, että en selviä"
Pinja sairastui anoreksiaan 16-vuotiaana.
Pinjan elämä koki melkoisen muutoksen hänen ollessaan 16-vuotias. Tuolloin nuoren ja iloisen tytön elämä suistui raiteiltaan syömishäiriön vuoksi.
Ensimmäisiä muutoksen oireita Pinja ei itse huomannut. Lähellä olevat kuitenkin huolestuivat Pinjan muuttuneesta olemuksesta.
- En itse tajunnut alussa. Kaverit huolestuivat ja sitten jouduinkin terveydenhoitajan juttusille.
- Aluksi se oli sellaista, että en itse ajatellut sitä juurikaan. Kuvittelin kaiken olevan ihan hyvin. Olin sitä mieltä, ettei tässä ole mitään hätää, Pinja kertoo Selviytyjät-podcastin toimittajalle, Teemu "Pastori" Potapofille.
Yläasteen loppupuolella Pinja tajusi itsekin, ettei elämä ole kuten ennen. Hän huomasi, että päivän aikana hän ei syö oikeastaan mitään. Siitä alkoi valheiden kierre. Muille kun oli sanottava, että syöty on, vaikka alas ei päivän aikana olisi mennyt muuta kuin yksi omena ja hiukan mehukeittoa.
Pinjan mukaan hänen kehossaan ei pariin vuoteen tapahtunut suuria muutoksia. Lukion toisella luokalla kaikki kuitenkin räjähti käsiin.
- Sairastuin samaan aikaan masennukseen. Syömishäiriö sekä masennus kulkivat vahvasti käsi kädessä. Mikään ei kiinnostanut. En jaksanut nähdä ketään ja olin vain kotona, kun ei ollut voimia tehdä yhtään mitään, hän kertoo.
Samalla kuvioihin tulivat itsetuhoiset ajatukset. Lopulta Pinja joutui sairaalaan itsemurhayrityksen vuoksi.
- Itsetuhoiset ajatukset olivat todella vahvasti läsnä. Halusin vain laihtua mahdollisimman pieneksi. Kuvittelin olevani todella iso, vaikka en koskaan sitä ollutkaan.
- Ensimmäisen kerran kun jouduin sairaalaan, niin henkisesti voin todella huonosti. Olin todella loppu ja tuntui, ettei elämä ole lainkaan minua varten. Ajattelin, että en kestä tätä elämää, että olisi vain helpompaa lähteä pois.
Vuosien sairaalakierre
Sairaalassa Pinja vietti vuosia. Välillä hänet kotiutettiin, mutta aina hän joutui palaamaan takaisin.
- Itselläni ei ollut halua parantua. Kun pääsin välillä pois, piti vain lahduttaa kaikki sairaalassa saatu paino pois.
- Pahimmillaan minulle sanottiin, että en tule selviämään. Pelättiin, että sydän pysähtyy ihan koska vain.
Vuosien kamppailun jälkeen Pinja huomasi kuitenkin näkevänsä elämässä myös paljon niitä hyviä asioita. Etenkin yksi hetki on jäänyt mieleen, se antoi parantumiselle ensimmäisen sysäyksen.
- Istuin sairaalassa ja yritin kirjoittaa jotain vihkoon. Huomasin, ettei käteni liiku lainkaan. Säikähdin todella paljon, että mitä minulle on tapahtunut. Silloin tajusin, että minulla ei kerta kaikkiaan ole kädessäni edes yhtä lihasta, jonka avulla saisin kirjoitettua. Silloin mietin, että onko tämä se mitä haluan elämältä.
Miten Pinja sai paranemisprosessin käyntiin ja miten hän voi nyt? Pinjan koko haastattelun pääset kuuntelemaan täältä.
Lataa RadioPlay ilmaiseksi täältä ja kuuntele kaikki ohjelman jaksot.
Lue myös: Milja eli vuosia väkivaltaisessa parisuhteessa: "Sitä ei edes ymmärrä, että sinulle tehdään väärin"
Lue myös: Asunnottomuuden kokenut Reijo: "Ei se järjestelmä nosta pulloa huulille"
Lue myös: Illalla Tara peitteli lapsensa uneen, aamulla lapsi oli kuollut: "Sitä tuskaa ei pysty kuvailemaan"
