Yrittäjyys kukoistaa kulttuurialalla - asiantuntija näkee koronakriisissä myös yhden hyvän puolen

Kulttuurialalla työskennellään useammin yrittäjinä kuin muilla aloilla. Mistä tämä kertoo?

Kun katsomme jotakuta eturivin artistia, näemme hänessä lahjakkaan muusikon, valovoimaisen persoonan ja karismaattisen esiintyjän. Se, mitä emme välttämättä tule nähneeksi, on ahkera yrittäjä. Tosiasiassa menestynyt artisti on monesti myös yrittäjä.

Taiteen ja kulttuurin alalla yrittäjyys on yleisempää kuin muilla aloilla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus kertoo, että vuonna 2019 kulttuuriammateissa työskentelevistä 28 prosenttia oli yrittäjiä, kun taas muilla aloilla vastaava osuus oli 13 prosenttia. Kulttuurialalla korostuu osa-aikatyö ja työn projektiluonteisuus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosoja kertoo Voice.fi:lle, että kulttuurialan töiden rakenne heijastelee yleistä työelämän muutosta.

- Taiteen ja kulttuurin alalla toimivilla ihmisillä saattaa olla yritys, mutta he voivat tehdä osan työstään ihan palkkatyössä työsopimuksella tai toimia itsensä työllistävinä freelancereina. Työnteon muodot voivat olla hyvin erilaisia yhdelläkin henkilöllä, ja puhutaan mosaiikkimaisesta työnteosta, Kaivosoja sanoo.

Yksi monipuolisen uran kulttuurin alalla luonut on viihteen monitoimimies Mikko Leppilampi. Mies on tullut suomalaisille tutuksi näyttelijänä, juontajana ja muusikkona, mutta kaiken tämän taustalla on yrittäjyys. Leppilammen yrittäjähenkisyyttä korostaa se, että hän luotsaa tuoretta Olen yrittäjä -podcastia, jonka tarjoaa Fennia. Podcastissa Leppilampi saa vieraakseen tunnettuja suomalaisia yrittäjiä, jotka kuitenkin monesti tunnetaan paremmin muulla tittelillä kuin yrittäjinä. Ensimmäisessä jaksossa vieraana on filosofi Esa Saarinen ja toisessa juontaja Vappu Pimiä. Myöhemmissä jaksoissa mukana on muun muassa muusikkona ja näyttelijänä tunnettuja ihmisiä.

- Korona-aika on tuonut näkyvästi esiin sen tosiasian, että esimerkiksi monet taiteilijat ja kulttuurialan ammattilaiset ovat yrittäjiä. Tämä on puoli, josta puhutaan harvemmin. Minä taas keskustelen aiheesta mielelläni, olenhan itsekin yrittäjä jo vuosien kokemuksella, Leppilampi kertoo.

Mikko Leppilampi vetää uutta podcastia yrittäjyydestä. (kuva: Senja Rapila)

Podcast-sarjaa voi kuunnella Podplaysta. Pääset kuuntelemaan sarjaa tästä linkistä.

Apurahat eivät riitä

Miksi kulttuurialalla on niin paljon yrittäjiä? Tähän on opetus- ja kulttuuriministeriön Riitta Kaivosojan mukaan hankala antaa selvää vastausta. Ala itsessään on hyvin laaja ja moninainen. Opetus- ja kulttuuriministeriön määritelmän mukaan alaan kuuluvat muun muassa audiovisuaalinen kulttuuri (esimerkiksi televisio- ja radio-ohjelmat sekä elokuvat), esittävät taiteet (kuten tanssi, teatteri ja musiikki), kirjallisuus, muotoilu ja arkkitehtuuri sekä visuaaliset taiteet (kuten maalaus- ja valokuvataide). Alan projektiluonteiset työt johtavat siihen, että monet kokevat yrittäjyyden ketterimpänä vaihtoehtona.

Kaivosoja uskoo, että viimeisimmän noin kymmenen vuoden aikana kulttuurialan oppilaitoksissa on alettu entistä enemmän opettaa yrittäjyyttä.

- Oppilaitoksissa on varmasti havahduttu siihen, että työelämä muuttuu. On erittäin hyvä asia, että annetaan opetusta yrittäjänä toimimisesta ja keinoista, miten nykytyöelämässä voi saada elantonsa, Kaivosoja sanoo.

Yrittäjyyttä tarvitaan kulttuurialalla, sillä esimerkiksi valtion myöntämät apurahat ja erinäisten säätiöiden ja rahastojen rahoitus eivät riitä läheskään kaikille halukkaille. Valtio myöntää taiteenharjoittajille lakisääteisesti 545:tä apurahavuotta vastaavan määrän apurahoja. Taiteilija-apurahaa saa Taiteen edistämiskeskukselta noin joka kymmenes hakija.

Yrittäjyydessä voi olla monia hyötyjä taide- ja kulttuurialalla työskentelevälle.

- Yrittäjänä voi esimerkiksi vähentää tiettyjä kuluja verotuksessa. Olen ymmärtänyt, että osalle kuvataiteilijoista tämä on tärkeää, koska he voivat vähentää materiaalikuluja sekä työhuone- ja ateljeekuluja verotuksessa, Kaivosoja kertoo.

Monen kulttuurialan yrityksen liikevaihto on melko pientä Kaivosojan arvion mukaan, sillä alalla on paljon yksinyrittäjiä. Kuitenkin esimerkiksi Suomen suurimmilla musiikkiartisteilla yritystoiminnassa saattavat liikkua hyvinkin isot rahat. Kaivosoja muistelee kuulleensa jonkun suomalaisen eturivin artistin sanoneen, että tämä työllistää yksittäisellä esiintymisellään 200 ihmistä. Keikan järjestämisessä alihankintaketjut ovat pitkiä eikä peruskuluttajalle näy kuin jäävuoren huippu.

Koronakriisillä myös hopeareunus

Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi kulttuurialaan. Maaliskuun lopussa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurialan toimijoille tekemän kyselyn tulokset. Kyselyssä yli puolet vastaajista kertoi, että koronakriisi on vaarantanut heidän toimintaansa viime vuonna olennaisesti. Kyselyyn vastanneista yrityksistä peräti 76 prosenttia vastasi, että toiminta on vaarantunut olennaisesti.

Korona on nostanut esiin myös kulttuurialan tekijöihin kohdistuvia vähätteleviä asenteita. Vähän aikaa sitten Erika Vikman ja Arttu Wiskari herättelivät keskustelua aiheesta sen jälkeen, kun Vikmanille oli somessa tultu sanomaan, että kulttuurintekijöiden pitäisi tässä tilanteessa vain opiskella itselleen ”oikeat ammatit”.

Opetus- ja kulttuuriministeriön Riitta Kaivosoja ei allekirjoita väitettä siitä, että koronakriisi olisi nostanut esiin nimenomaan alaan kohdistuvaa vähättelyä. Hänen mielestään kriisi on saanut ihmiset ennen kaikkea tajuamaan kulttuurin merkityksen elämän virkistäjänä.

- Tänä aikana on noussut esiin kaipuu taiteen ja kulttuurin äärelle. Kun ei ole voinut käydä tilaisuuksissa, ihmiset ovat ymmärtäneet, mitä vaille ovat jääneet.

Lue myös: Erika Vikman pöyristyi saamastaan Instagram-viestistä - myös Arttu Wiskari nousi puolustamaan

Lähteet: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Koronapandemian vaikutuksia kulttuurialalla 2020–2021 - raportti kyselyn vastauksista, Tilastokeskus, Taiteen edistämiskeskus, Finlex

taideala yrittäjät yrittäjyys Korona kulttuuriala riitta kaivosoja

Tykkää ja jaa artikkeli

Jaa Facebookissa Jaa Twitterissä