Kuva: Shutterstock
Suklaapula voi näkyä pian Euroopassa - suklaabrändit eivät ole tehneet tarpeeksi metsäkadon estämiseksi
Monien tunnettujen suklaabrändien taustalta löytyi paljon ikäviä asioita, kuten lapsityövoimaa.
Pääsiäisenä kaupat pursuavat erilaisista suklaisista pääsiäisherkuista, kuten suklaamunista. WWF:n tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteyksestä selvisi, että monen suklaaherkun taustalta löytyy metsäkatoa, köyhyyttä ja jopa lapsityövoimaa.
Suklaapisteytys kuvaa noin 95 prosenttia koko suklaa-alasta, joka on keskittynyt suurten toimijoiden käsiin. Kyseiseen selvitykseen vastasi 63 yritystä, ja yritysten toimintaa tarkasteltiin kuuden kategorian avulla. Kategoriat olivat jäljitettävyys ja läpinäkyvyys, elämiseen riittävä toimeentulo, lapsi- ja pakkotyövoima, metsäkato sekä ilmasto, metsäpeitteinen viljely sekä kemikaalien käyttö.
Monet suomalaisille tutut brändit, kuten Pandan omistava Orkla, kahvilaketju Starbucks, murojätti Kellogg's ja Milka-suklaata sekä oreokeksejä valmistava Mondelēz saivat välttävän arvosanan pisteytyksessä.
Kuitenkin pisteytyksestä ilmeni myös positiivisesti yllättäviä asioita.
- Positiivisiakin esimerkkejä nähtiin: esimerkiksi suklaapatukoita valmistava Mars-Wrigley petrasi selvästi viime vuodesta. Isossa kuvassa yrityksillä on kuitenkin vielä paljon tehtävää suklaa-alan epäkohtien korjaamiseksi, kommentoi WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen WWF:n tiedotteessa.
Pisteytyksen tuloksista selvisi myös ristiriitaisia asioita. Lähes kaikki pisteytykseen vastanneet yritykset kertoivat olevansa sitoutuneita metsäkadon torjumiseen. Tästä huolimatta 37 prosenttia viljelmistä, joista yritykset hankkivat kaakaota, ovat edelleen vailla minkäälaista valvontaa.
- Lupaukset metsäkatoon puuttumisesta eivät merkitse mitään, jos viljelmiä ei valvota lainkaan. Ilman kunnollista monitorointia ei voida varmistua siitä, ettei viljelmillä tapahdu metsäkatoa, Kaukonen jatkaa.
Maailman suurimpiin kaakaontuottajamaihin lukeutuvat Ghana ja Norsunluurannikko, joista kaakaota tuodaan paljon myös Suomeen. Kyseisistä maista metsät on raivattu lähes kokonaan kaakaoviljelmiksi. Tähän asti säilyneet luonnonmetsät voivat kaatua kaakaon tieltä kokonaan, jos suklaa-ala ei sitoudu globaalilla tasolla metsäkadon torjumiseen.
- Elinympäristöjen katoaminen on suurin syy lajien uhanalaistumiseen. Kaakaoviljelmien takia kotimetsiään menettävät esimerkiksi metsänorsut ja monet apinalajit, Kaukonen muistuttaa.
Ympäristöä kuormittavat merkittävästi myös kaakaonviljelyssä käytetyt torjunta-aineet, jotka ovat riski myös viljelijöiden terveydelle.
- Pisteytys osoittaa, etteivät yritykset tee riittävästi haitallisten torjunta-aineiden vähentämiseksi viljelmillä, Kaukonen kommentoi.
Euroopassa voi alkaa suklaapula
Metsäkatoa voitaisiin torjua siten, että suklaayritykset selvittäisivät niiden käyttämän kaakaon alkuperän. Vuoden 2025 alusta lähtien on tulossa EU:n metsäkatoasetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynnin EU:n alueella. Tämä velvoittaakin yrityksiä selvittämään kaakaon alkuperän.
Edelliseen vuoteen verrattuna monet yritykset ovat enemmän perillä käyttämänsä kaakaon alkuperästä. Tästä huolimatta vain noin puolet yritysten käyttämästä kaakaosta on täysin jäljitettävissä.
- Tämä tarkoittaa, että toisen puolikkaan osalta yrityksillä ei ole tietoa siitä, mistä ja minkälaisista oloista käytetty kaakao on peräisin, Kaukonen toteaa.
(kuva: Shutterstock)
Metsäkato ei suinkaan ole ainoa epäkohta, joka liittyy kaakaontuotantoon. Suuren osan maailman kaakaosta tuottavat pienviljelijät eli yksittäiset perheet, joista monet elävät äärimmäisessä köyhyydessä. Tämän vuoksi monet perheet joutuvat ottamaan työhön lapsityövoimaa.
- Vain kuusi yritystä 63:sta ilmoitti maksavansa viljelijöille elämiseen riittävän ansion viitehinnan ja vain vähän yli puolessa kaakaon arvoketjuista on käytössä lapsityötä ehkäiseviä ohjelmia. Tämä on valtava epäkohta suklaabisneksessä.
Nyt on tärkeä kiinnittää siihen huomiota, kuinka yritykset toteuttavat siirtymän metsäkatovapaaseen tuotantoon, Kaukonen jatkaa.
- Yritysten tulee tukea viljelijöitä siirtymässä metsäkatovapaaseen tuotantoon. Erityisesti pienviljelijöiden on hyvin hankala siirtyä kestävämpiin tuotantotapoihin ilman tukea.
Kaakaon pienviljelijöiden toimeentuloa uhkaa esimerkiksi se, jos yritykset siirtyvät ostamaan kaakaonsa isommilta viljelmiltä, joiden on helpompi päästä metsäkatoasetuksen tavoitteisiin.
Euroopassa ihmiset ovat tottuneet halpaan suklaaseen, jonka todellisen hinnan pulittavat luonto sekä viljelijät. Suklaan hinta tulee todennäköisesti tulevaisuudessa nousemaan, kun yritykset alkavat toimimaan metsäkadon kitkemiseksi sekä viljelijöiden riittävän toimeentulon saamiseksi.
Lue myös: Earth Hour tulee taas - laita päivä muistiin
Lue myös: Temun ja Sheinin suosio on noussut Suomessa - kehityksessä nähtävillä myös negatiivisia piirteitä
Lähde: WWF
