Kuva: Shutterstock
Alle 16-vuotiaiden lasten kuolleisuus on puolittunut Suomessa 2000-luvulla
Alle ja yli 1-vuotiaiden yleisimmät kuolinsyyt eroavat toisistaan.
Suomessa kuoli vuosina 2005–2020 yhteensä 3 685 alle 16-vuotiasta, kertoo Oulun yliopisto tiedotteessa. Tutkimuksen mukaan alle 16-vuotiaiden kuolleisuus laski vuosin 2005 ja 2020 välillä 50 prosenttia. Heistä poikia oli hieman enemmän kuin tyttöjä. Suurin osa kuolleista oli 1-vuotiaita.
Alle ja yli 1-vuotiaiden yleisimmissä kuolinsyissä oli havaittavissa eroavaisuuksia. Imeväikäisten kuolemissa korostuivat keskosuus, synnynnäiset epämuodostumat ja kätkytkuolemat. Yli 1-vuotiailla lapsilla sen sijaan yleisimpien kuolinsyiden takana olivat ulkoiset tekijät, kuten liikenneonnettomuudet ja tapaturmat, sekä syövät. Tutkimuksessa hyödynnettiin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmää ja Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoja.
Lapsikuolleisuus on vähentynyt Suomessa merkittävästi 1900-luvulta lähtien. Suomi kuuluukin matalan lapsikuolleisuuden maihin ja parannusta tapahtuu edelleen.
- Lasten ja nuorten kuolleisuutta voidaan pitää terveydenhuollon laadun ja toimivuuden tärkeänä mittarina, ja on rohkaisevaa nähdä, että myönteistä kehitystä tapahtuu yhä, päätutkijana toiminut Riikka Sallinen Oulun yliopistosta sanoo.
Tutkimuksen tulokset viittaavat tutkijoiden mukaan siihen, että kliinisen hoidon kehittymisellä, tutkimuksella ja terveyspoliittisilla päätöksillä pystytään edelleenkin vähentämään lasten kuolemia. Lisätietoa toki edelleen tarvitaan, esimerkiksi kuolleisuuden riskitekijöistä. Lapsikuolleisuus on maailmanlaajuisesti edelleen iso ongelma ja suuri osa lasten ja nuorten kuolemista olisikin tutkijoiden mukaan ehkäistävissä.
Lue myös: Henkirikosten määrä kasvoi tammi-kesäkuussa - joka kolmas teko yleisellä paikalla
Lue myös: Kreikassa rannikkoa peittää satojen tuhansien kuolleiden kalojen matto
Lue myös: Poliisi varoittaa: verkon kauppapaikoissa runsaasti huijauksia
Lähde: Oulun yliopisto
