Nuoret eivät hae jatko-opintoihin entiseen malliin
Yhä harvempi uusi ylioppilas pääsee tai edes pyrkii välittömästi toisen asteen jälkeen jatko-opintoihin.
Viime kevään ylioppilaista valtaosa, 65 prosenttia, jäi ilman jatko-opiskelupaikkaa valmistumisvuonnaan. Luku kasvoi noin 1,5 prosenttia edellisvuodesta.
Vuodesta 2010 luku on kasvanut kymmenen prosenttia. Ilman opiskelupaikkaa jääneiden määrä kasvoi myös vuodesta 2022 naisilla prosentin ja miehillä kaksi prosenttia. Valtaosa ilman opiskelupaikkaa jääneistä kyllä haki, mutta ei päässyt jatko-opiskelemaan.
- Valtaosa kevään 2023 uusista ylioppilaista kyllä haki jatkokoulutukseen, mutta entistä useampi jäi ilman opiskelupaikkaa, kommentoi Tilastokeskuksen koulututustilastojen yliaktuaari Anna Loukkola.
Kaikki valmistuneet eivät myöskään itse hakeneet opiskelemaan välittömästi lukion päättymisen jälkeen. Miehistä suoraan opiskelemaan haki 77 prosenttia ja naisista 78 prosenttia, mikä sekin on vähentynyt aiemmasta.
Ongelmaa on pyritty suitsimaan muun muassa viime vuosien muutoksella, jossa yhteishakuun lisättiin 10 000 aloituspaikkaa, jotta mahdollisimman moni pääsisi aloittamaan opintonsa. Siitä huolimatta valtaosa jää yhä ilman opiskelupaikkaa ja luvut ovat jopa kasvussa.
Lue myös: Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet lisääntyneet - moni pelkää, ettei ruokaan ole varaa
Lue myös: Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen kuormitus vähentynyt: "Pitkästä aikaa hyvä uutinen"
Lähde: Tilastokeskus