Suomen kalakantojen tilanne on hälyttävä
GoExpo-messuilla järjestettiin Vastuullisen kalastuksen seminaari, jossa puhuttiin Suomen kalakantojen tilanteesta. Monen kalalajin tilanne on hälyttävän huono.
Etelä-Suomen suurimpana outdoor-tapahtumana mainostettu GoExpo käynnistyi tänään Helsingin Messukeskuksessa. Avajaispäivän ohjelmaan kuului Vastuullisen kalastuksen seminaari, jossa käsiteltiin Suomen kalakantojen tilaa. Vaikka Suomi ylpeilee puhtaalla luonnollaan ja tuhansilla järvillään, niin järvien ja Itämeren pinnan alla asiat eivät ole niin hyvin kuin niiden kuuluisi.
Tilannetta selvitti kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta.
- Meritaimenen tilanne on aivan kriittinen. Saimaan nieriä luonnonkanta on erittäin heikossa kunnossa, Lehtonen kertoi.
Järvilohi on jo lähes kadonnut. Runsaasti otsikoissa ollut Itämeren lohi on listattu vaarantuneeksi. Professorin mukaan merilohen tilanne on monimutkainen.
- Itämeressä on 30 lohikantaa. Osa niistä on todella uhanalaisia ja osa voi niin hyvin, että kannat kestävät kalastustakin.
Vaikka Itämereen laskevien luonnonlohijokien kalat nousevat kaikki omiin jokiinsa, niin avomerellä eri kantoihin kuuluvat kalat sekoittuvat. Siksi siellä on mahdotonta pyydystää elinvoimaisiin kantoihin kuuluvia kaloja ilman, että saaliiksi jää myös katoamisvaarassa olevien kantojen yksilöitä.
- Kutakin lohikantaa pitää kalastaa vain sen verran, mitä kanta kestää. Avomerellä tapahtuva sekakantakalastus tulisikin lopettaa kokonaan, professori Lehtonen kertoi.
Pelkkä kalastuksen rajoittaminen ei vielä riitä.
- Vaelluskalojen ongelma on se, että niiden lisääntymismahdollisuudet ovat olemattomat, Lehtonen muistuttaa.
Moni upea lohijoki on menetetty, kun joet on valjastettu sähköntuotantoon, ja voimalat ovat estäneet lohien nousun vanhoille kutualueilleen. Seminaarissa puhunut ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi, että tilanteeseen on luvassa muutos. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat ottaneet käyttöön uuden Kalatiestrategian.
- Suunta muuttuu kalojen istutuksista siihen, että vapautetaan yhä useampia jokia kalojen nousun ja kutemisen mahdollistaviksi. On todella paljon tehtävää ja aloitamme pohjalta, mutta ainakin suunta on oikea, Niinistö kertoo.
Rakentamalla vesivoimaloiden yhteyteen kalateitä, luotaisiin vaelluskaloille mahdollisuus nousta jälleen vanhoille kutualueilleen.
- Vesivoimayhtiöt, kunnat, ELY-keskus ja valtio täytyy kaikki saada mukaan. Kansalaisten aktiivisuus ja julkinen keskustelu auttavat siinä paljon, Niinistö kertoi ja väläytti mahdollisuutta, että valtio ostaisi Etelä-Suomesta muutaman kannattamattoman voimalan ja purkaisi ne kokonaan.
Vaikka suurin osa kalastuskeskustelusta koskee merellä tapahtuvaa kalastusta ja Itämeren lohta, muistutti Niinistö myös Saimaan tilanteesta.
- Vastuullinen kalastus liittyy olennaisesti siihen, miten saimaannorppaa suojellaan. Saimaalla on yhä verkkoja paikoissa, joissa niitä ei saisi olla.
Uusien verkkokalastuskieltoalueiden lisäksi Niinistö peräänkuulutti sitä, että kieltoaikaa jatkettaisiin nykyisestä kesäkuun lopusta heinäkuun tai jopa elokuun loppuun.
- Tiedän, ettei se ole kalastajallekaan mukavaa nostaa verkoista kuuttia.
Aikaisemmin monia kalojen suojeluun liittyviä keskusteluja on leimannut vastakkainasettelu ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien välillä. Molemmat ryhmät ovat kokeneet, että toinen ryhmä pyrkii ajamaan omaa etuaan toisen kustannuksella. Niinistö muistuttikin, että todellisuudessa ryhmät ovat samalla puolella.
- On sekä harrastaja- että ammattikalastajien etu, että kalastusta rajoitetaan niin, että kalakannat elpyvät.
