Luksusta ja kotikutoisuutta länsinaapurissa - testissä Tukholman lähimmät laskettelukeskukset
Voice.fi vieraili Ruotsissa tutustumassa Tukholman lähellä oleviin laskettelukeskuksiin. Joko mennään?
Ulkona myrskyää. Lumi täyttää Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradan, eikä yksikään kone nouse ilmaan. Ainakaan ajallaan.
Kello tulee seitsemän aamulla. Ruotsin Arlandaan suuntaavan koneen lähtöaika tulee ja menee. Koneellinen matkustajia odottaa kärsivällisesti valkenevassa aamussa kaksi tuntia, kunnes koneen miehistö ilmoittaa ilouutisen: Yksi kiitorata on auki. Laskettelureissu voi alkaa.
Vaikka alku onkin tahmeaa loskaa ja räntää, on toiveissa sujuva laskettelureissu länsinaapuriin. Kun Etelä-Suomessa lumet sulavat samaa tahtia vesisateen kanssa, on vain tunnin lentomatkan päässä kourallinen laskettelukeskuksia, joiden rinteitä voi verrata pohjoisen laskukeskuksiin ja lumetusjärjestelmät takaavat auki olevat rinteet.
Kolmen tunnin lennon odottelun aikana vaihtoehdot lentämisellekin kirkastuvat: Auton pakkaaminen valmiiksi kotona ja meren ylittäminen Ruotsin laivalla, eivät kuulostaisi lainkaan huonoilta ideoilta. Buffet-illallinen laivalla ja pallomeri sopisivat ainakin perheellisille ja mukavuudenhaluisille. Laiva on Tukholmassa aamulla ennen seitsemää, jolloin hyvin nukutun yön jälkeen voi suunnata helposti Tukholman lähistöllä sijaitseviin laskettelukeskuksiin.
Lentokoneen laskeuduttua Arlandaan, hyppäämme autoon ja suuntaamme Hasselaan, perheille suunnattuun laskukeskukseen. E4-moottoritie rullaa helposti kohti pohjoista ja matkaa Hasselaan kertyy niin lentokentältä kuin laivaterminaalistakin hieman alle 400 kilometriä. Laivalla kannattaa tankata kunnon aamupala, sillä ensimmäinen huoltoasema tai pysähdyspaikka on vasta reilusti Tukholman jälkeen.
Matka sujuu joutuisasti kanelipullan avulla ja tien sivuja reunustavat punamullan väriset talot ovat ehtaa Ruotsia.
- Tervetuloa, seitsemän talvea Hasselassa työskennellyt Anneli toivottaa ja ottaa vieraat vastaan lämpimästi.
Ystävällisyys ja lämmin tunnelma ovatkin Hasselan valttikortteja – vanhahtavan laskukeskuksen työntekijät tietävät perheiden saapuvan paikkaan helppouden ja edullisuuden takia yhä uudestaan.
- Olemme vanha paikka ja meidän täytyy panostaa palveluun, Anneli tietää.
(kuva: Pauliina Jokinen)
Paikka avattiin 1980-luvulla ja kartanomainen päärakennus on nähnyt parhaat päivänsä jo hetki sitten. Kaikesta huolimatta Hassela on siisti ja tunnelmallinen. Hotellina toimivasta päärakennuksesta löytyy kylpylä, jossa vanhemmat voivat rentoutua, kun jälkikasvu pelaa flippereillä tai leikkii leikkihuoneessa. Ruotsinlaivasimulaattori laskettelurinteillä! Helppoutta lisää se, että kaikki palvelut löytyvät läheltä: matkailijan ei tarvitse poistua kuin vieressä olevaan rinteeseen. Hotellin lisäksi Hasselasta löytyy mökkejä ja muita majoitustiloja, joista suurimmassa mahtuu majoittumaan esimerkiksi koululuokkia.
Tämä onkin Hasselan vahvuus: paikan päälle saapuvat ne, jotka arvostavat yksinkertaisuutta ja alhaista hintatasoa. Päivän hissilippu maksaa 35 euroa, kun Åressa lipun hinta kohoaa noin 45 euroon. Hasselassa nelihenkisen perheen hotellihuoneen hinta jää alle sadan euron, jos lapset nukkuvat lisävuoteissa.
(kuva: Pauliina Jokinen)
- Ja ajomatkaakin on puolet vähemmän. Moni aiemmin Åressa käynyt suuntaakin nykyään tänne, Anneli kertoo.
Lapsiperheet arvostavat paikan rauhallisuutta ja afterskikin kestää vain tunnin ajan lauantaisin ja loppuu jo puoli viideltä iltapäivällä.
- Me emme ole bilepaikka, Anneli kuvailee.
Myös rinteet sulkeutuvat aikaisin: viikolla kolmeen asti auki olevat rinteet pysyvät hyvässä kunnossa ja viikonloppuisin keskuksessa lasketaan iltapäiväneljään saakka. Istumahissien puuttuessa rinteitä noustaan ylös perinteisemmän ankkurihissin avulla ja perheen pienimmätkin oppivat laskemaan pitkissä, mutta riittävän loivissa rinteissä.
(kuva: Pauliina Jokinen)
Laskemisen jälkeen perheet suuntaavat kylpylään tai laavuretkelle. Sinne myös me lähdemme.
Paikallinen yrittäjä Johan Hendriksson noutaa meidät moottorikelkallaan metsän keskelle rakennetulle laavulle. Tähtitaivas loistaa yllämme, kun valmistelemme ruokaa avotulella. Hendriksson yhtiökumppaneineen on kuljettanut turisteja moottorikelkkasafareille jo hyvän tovin ja varmuus näkyy.
- Rakensimme tänne saunan. Se valmistui eilen. Lisäksi olemme tuoneet tänne paljun, johon mahtuu ainakin kymmenen peppua vierekkäin, mies kertoo.
Vaikka paikalta löytyy mukavuuksia, ovat suurinta luksusta hiljaisuus ja paukkuva pakkanen. Keskellä metsää oleva laavu on aina auki, eikä varkaita ole näkynyt. Hendriksson nauttii tuodessaan vieraita metsän keskelle – koskaan ei tiedä, mitä laavulla tulee vastaan.
- Kerran istuin mättäällä ja seurasin, kuinka kettu hyppeli kiveltä toiselle. Se ei meinannut huomata minua lainkaan. Toisella kerralla saukko tuli tervehtimään minua, kun olin järvenjäällä, Hendriksson kertoo.
Tarjolla onkin ehta luontoelämys vain muutaman tunnin päässä Tukholman hektisyydestä.
Kun Hassela on nähty, on aika suunnata kohti uutta laskukohdetta. Tunnin ajomatkan päässä sijaitseva Järvsjöbackenin laskettelukeskus kuin on kuin suoraan 2010-luvun trendikkäästä hyvinvointikeskuksen mainoksesta.
Järvsjö on jokaisen bisneshenkisen unelma: laskettelurinteen juurella sijaitsee kylä, joka panostaa paikallisuuteen ja laatuun. Aivan kuten vuonna 2016 kuuluukin. Koko kylä puhaltaa yhteen hiileen tuottaakseen matkailijoille paikallisia laatutuotteita: laskettelurinteen laidalle on perustettu oma panimo, jonka tuotteita nautitaan afterskissä, paikallinen leipomo, liha- ja juustokauppa pitävät laskijat leivässä, ja puusepät valmistivat uuteen hotelliin sisustuselementtejä.
- Työntekijöistä suuri osa asuukin kylässä ympäri vuoden ja he pyörittävät omia yrityksiään niin kesä- kuin talvisesonginkin aikana, laskukeskuksen toimitusjohtaja Peter Augustsson kertoo.
(kuva: Jarvsjö)
Sen lisäksi, että kylässä on suloisia periruotsalaisia majoitusmahdollisuuksia, aukesi rinteen juurelle syyskuussa uututta hohkaava hyvinvointihotelli. Matkaajalla onkin varaa valita, haluaako hän majoittua esimerkiksi viidennen sukupolven ylläpitämään punamultaiseen Järvsöbaden-nimiseen huvilahotelliin vai kenties uusiin ekomökkeihin, joissa kaikki on suunniteltu viimeisen päälle.
- Viime vuonna kruununprinsessa Victoria majoittui paikallisessa Järvöbadenin perhehotellissa yhdessä miehensä Danielin ja tyttärensä Estellen kanssa. Kukaan ei tiennyt heidän vierailustaan etukäteen, Augustsson kertoo.
Kuten majoitusmahdollisuuksista saattaa arvata, paikka on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana suureksi laskukeskukseksi. Rinteitä voi verrata Rukan rinteisiin niin leveydeltään kuin pituudeltaan: pisin lasku on kaksi kilometriä, kun Rukalla pisin rinne on 1,3 kilometriä. Kotimaisten laskukeskusten tapaan rinteitä voi laskea kukkulan molemmin puolin ja istumahissit mahdollistavat kätevän liikkumisen.
(kuva: Pauliina Jokinen)
(kuva: Pauliina Jokinen)
Hasselan tavoin Järvsjöbackenilla on pitkä historia: ensimmäinen rinne avattiin jo vuonna 1937 ja ensimmäinen hissi vuonna 1959. Kun Augustsson aloitti työskentelyn laskukeskuksessa vuonna 1996, oli paikassa kahdeksan rinnettä. Perheyritys on kasvattanut paikkaa 20 rinteen laskukeskukseksi ja Augustssonin mukaan aikomuksena on tuplata rinteiden määrä kymmenen vuoden kuluessa. Mahdollisuus tähän on, sillä niin maata ympärillä kuin laskijoitakin riittää. Tukholmasta paikalle pääsee kuusi kertaa päivässä junalla, joka puksuttaa paikalle kolmessa tunnissa. Myös lumitilanne on lähes varma.
- Meillä on Ruotsin toiseksi paras lumetusjärjestelmä ja saamme rinteen auki viidessä päivässä, kun pakkaset saapuvat. Vajaassa kahdessa viikossa saamme tykitettyä rinteisiin 80 senttimetriä lunta, rinteeseenkin ehtivä toimitusjohtaja iloitsee.
Vaikka kasvu on ollut valtava, on kylässä säilynyt hyvä henki.
- Laajennamme siinä tahdissa, että se sopii kyläläisille. Emme halua kasvaa liian nopeasti.
(kuva: Jarvsjö)
(kuva: Jarvsjö)
Suomalaisista laskukeskuksista Järvsjöbcken eroaa tunnelmaltaan. Ruotsalainen kepeys on loppuun asti harkittua ja näkyy muun muassa rinteessä olevana vohveliravintolana, valtavina porkkanakakkupaloina ja luomuraaka-aineilla valmistettuna rinnelounaana. Makkaraperunat loistavat poissaolollaan.
- Vuosien aikana ihmiset ovat alkaneet toivoa enemmän luksusta. He toivovat, että kaikki sujuu hyvin ja sujuvasti, sillä aika on heillä kortilla. Kaiken on oltava viimeisen päälle, hotellin johtaja Anders Bucht kertoo.
Pieni luksus on matkailijan juhlaa, joka tuntuu myös hinnoissa. Yöpyminen uudessa Bergshotelletissa kustantaa edullisimmillaankin kaksisataa euroa yöltä. Perinteitä vaalivassa Järvsjöbadenissa kaksi henkeä yöpyy 110-150 eurolla. Ja se on riittänyt kruununprinsessallekin.
(kuva: Pauliina Jokinen)
(kuva: Pauliina Jokinen)
Kun ulkoilma riittää, voivat matkailijat vetää henkeä ajanmukaisesti uuden hotellin joogatunneilla tai ravintolassa, jonka tarkoituksena on toimia kaikkien yhteisenä olohuoneena. Ravintola valmistaa paikallisista raaka-aineista niin lounasta kuin monen ruokalajin illallisiakin. Sunnuntaisin paikalla vietetään pitsapäivää.
- Aluksi mielessämme oli perinteinen majatalo, mutta lopulta päädyimme rakentamaan ympäri vuoden auki olevan perhehotellin, Bucht kuvailee.
Uusi hotelli on jo suunnitteilla, eikä laajentumiselle näy loppua. Kasvusta hyötyy myös vieressä oleva eläinpuisto Järvzoo, jonka asukkaina on muun muassa susia.
(kuva: Pauliina Jokinen)
(kuva: Pauliina Jokinen)
Kun lumet keväällä sulavat rinteistä, ilmestyvät paikalle alamäkipyöräilijät ja ulkoilijat.
- Matkailijat keksivät täällä tekemistä useiksi päiviksi, Augustsson iloitsee.
Se on totta: rinteissä mieli lepää ja viihtyminen on tehty ruotsalaisittain helpoksi. Oliko tässä muka jonnekin kiire?
Lue myös: Matkailijat, huomio! Helppo keino auttaa, jos sinut ryöstetään ulkomailla
