Kuva: Senja Rapila
Mikko Alatalo, mitä ajattelet neekerilauluistasi nyt?
Suosikkilaulajan tuotannossa on kaksi kappaletta, joissa käytetään nykyään kartettavaa n-sanaa. Alatalon mielestä kappaleet on tahallaan ymmärretty väärin.
Muusikko ja kansanedustaja Mikko Alatalo, 65, on tehnyt paluun viihdemaailman keskiöön MTV3:n Tähdet, tähdet -ohjelmassa. Monet ohjelman katsojat ovat sitä sukupolvea, joka ei muista Alataloa 1980-luvun Hittimittarista tai edes vuosituhannen taitteen Tammerkosken sillalla -laulukarkeloista.
Monet ohjelman katsojat ovat YouTuben ja Spotifyn leimaamaa sukupolvea. Näissä palveluissa Alatalon mittavasta tuotannosta on noussut esiin kaksi kiistanalaisen nimen omaavaa kappaletta. Spotifyssa lauluntekijän suosituin kappale on tällä hetkellä Neekerin poika -niminen kappale vuodelta 1993.
YouTubessa puolestaan vuoden 1980 Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä -kappale on kerännyt muutamana eri videona yhteensä yli puoli miljoonaa näyttökertaa. Molemmat kappaleet ovat Alatalon ja hänen luottoyhteistyökumppaninsa Harri Rinteen kynäilemiä.
Parodiaa suomalaisten junttiudesta
N-sanan käyttöä ei tänä päivänä katsota hyvällä. Voice.fi kysyi Alatalolta, mitä hän tuumaa näistä kappaleistaan nyt, vuonna 2016.
- Ne kappaleet ovat satiiria. Halusin kuvata niillä lauluilla sitä, millaisia suomalaiset ovat. Silloin ei vielä ollut kansainvälisyyttä meillä, ja onneksi nyt on. Varsinkin Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä oli hauska parodia siitä, miten juntteja me suomalaiset olemme, Alatalo kertoo.
Kyseisessä kappaleessa kuvataan fiktiivinen tarina siitä, miten suomalaiset nolon ymmärtämättömästi suhtautuvat kahteen ugandalaiseen mieheen. Kappale on julkaistu Elävänä Pispalassa -livealbumilla, jota Alatalo kutsuu stand up -komiikka-albumiksi. Albumilla pilkkaa kohdistetaan suomalaisten junttiuden lisäksi myös muun muassa euroviisuihin ja poliitikkoihin.
Svengaavan musiikin puolesta
Neekerin poika -kappaleessa puolestaan kappaleen kertoja on Lestijärvellä kuuntelemassa tummaihoisten muusikoiden jammailua, joka tekee kertojaan huomattavasti suuremman vaikutuksen kuin paikallisen bändin soitanta. Tätä kappaletta Alatalo kuvaa poliittisesti värittymättömäksi kannanotoksi ”svengaavan musiikin puolesta svengaamatonta vastaan”.
- Neekerin poika oli Rinteen idea. Se syntyi albumille, jota tehtiin vaimoni kuoleman jälkeen, jonkinlaisena terapiana. Kävin varmasti Rinteen hermoille, kun joka biisi oli täynnä tuskaa ja kaipausta. Tämä siis syntyi sellaisen tuskaisen ja vakavan prosessin keskellä. Kappale tehtiin hyvin nopeasti ja se jätettiin levylle. Ehkä se oli jonkunlainen meidän välisemme vitsi, Alatalo sanoo.
"Kohta ei saa sanoa enää yhtään mitään"
Alatalo ei kadu kappaleiden tekemistä, mutta ei niitä enää keikoillaan esitäkään. Hänen mielestään biisit on tahallaan haluttu ymmärtää väärin. Alatalon mielestä yhteiskunnallinen ilmapiiri on muun muassa sosiaalisen median myötä muuttunut liian herkäksi, ja yksittäisiin kiellettyihin sanoihin tartutaan liian hanakasti.
- Tämä on mennyt pikkuisen hysterian puolelle. Kohta ei saa sanoa enää yhtään mitään. Kyllähän satiiria pitää pystyä tekemään.
Alatalo sanoo, ettei ole koskaan ollut maahanmuuttovastainen ja hänellä itselläänkin on tummaihoisia ystäviä. Neekerin poika -kappaleessakin mies laulaa, että suomalaisen synkkyyden ja ”sukurutsaisen kansan” keskelle tarvittaisiin tuhansia tummaihoisia lisää. ”On etelän ihmiset valoisia, ja heillä rytmi on suonissaan”, kappaleessa lauletaan.
Alatalolla on selkeä viesti niille, jotka tuomitsevat miehen n-sanan käytöstä.
- Älkää olko ahdasmielisiä. Vakavillekin asioille pitää pystyä nauramaan.
Lue myös: Apu: Mikko Alatalo lamaantui perhetragediasta - selvityminen vei vuosia
