Metallican levyt laitettiin paremmuusjärjestykseen: "Vain yksi voi haastaa Master of Puppetsin!"
Sija 7: Hardwired... to Self Destruct (2016)
Metallican tuorein albumi erottuu edellisistä sillä, että kitaristi Kirk Hammett ei ole mukana yhdenkään biisin säveltäjänä. Hammettia ei kuitenkaan syrjäytetty tarkoituksella, vaan taustalla oli inhimillinen haaveri. Hammett oli miettinyt 250 riffi-ideaa uutta levyä varten ja tallettanut ne puhelimeensa ilman varmuuskopioita. Kaikki nuo aihiot menetettiin, kun Hammett hukkasi puhelimensa Kööpenhaminan lentokentälle. Menetys ei haitannut, sillä Lars Ulrich ja James Hetfield olivat löytäneet luovuutensa ja heillä oli paljon materiaalia uutta albumia varten.
Hardwired sai kriitikoilta positiivisia arvioita ja jotkut sanoivat levyn olevan jopa parasta Metallicaa sitten 80-luvun.
Renen arvio: Vähän epäreilustikin jää näin kauas kärjestä, koska tälläkin levyllä on uskomattoman hienoja riffejä ja biisejä. Jos 2-3 heikointa biisiä olisi jätetty pois, olisi tämä timanttilevy.
Mikon arvio: Metallica jatkoi tällä nousujohteista käyrää. Hardwired on ehtaa Metallicaa ja tarpeeksi lähellä 80-luvun kultavuosia, että tällainen vanhempikin fani innostuu. Ainoa asia, joka levyssä ajoittain vaivaa, on vanhojen ideoiden uudelleenkierrätys. Monen biisin kohdalla huomaan miettiväni, että "tämä kohta on lainattu siitä ja siitä kappaleesta". Eli Metallica tekee tavallaan tribuuttia omalle vanhalle tuotannolleen.
Albumin kohokohdat:
Rene: Atlas, Rise!
Mikko: Moth Into Flame
Jatka lukemista
