Kuva: Mikko Räsänen
Markku Aro: "Omat murheet on unohdettava lavalla"
Laulajakonkari Markku Aro, 67, tietää, että hyvä keikka syntyy siitä, että yleisön edessä ollaan hetkessä läsnä.
Iskelmälaulaja Markku Aro, 67, on viihdyttänyt kansaa yli 50 vuoden ajan. Uraan on mahtunut erilaisia vaiheita - nousu ja laskusuhdanteita. Aro on kuitenkin säilyttänyt tasaisen suosionsa esiintyjänä, vaikka hänen kulta-aikansa ajoittuikin 1970- ja 1980-luvuille. Vanhat hitit vetävät yleisöä edelleen keikkapaikoille.
- 1970-luku oli mieleenpainuvinta aikaa itselle, koska silloin naiset kirkuivat yleisössä, oli isoja lavoja ja Euroviisuja. Mentiin tukka putkella koko ajan. Olin nuorten lehdissä sen ajan poptähtenä muutamat vuodet. Poseerasin lehdissä paidattomana pitkissä kutreissa. Piti olla seksiä tietenkin mukana. Kun tulin armeijasta, pop-ilmiö laantui ja siirryin disco- ja iskelmämusiikin pariin, Markku Aro sanoo.
- Nykyään kuvataan kamerakännykällä joka paikassa. Aikaisemmin jos jotain tapahtui, se koettiin siinä hetkessä. Esiintyjä sai ihmiset tulemaan paikalle, koska ei televisiosta tullut niin paljon nuorisoa kiinnostavaa viihdettä. Sitä lähdettiin hakemaan keikkapaikoilta ja tanssilavoilta. Siellä oli aikamoinen meteli ja kiljunta. Välillä lähti paidasta hiha, jos satuit ojentamaan kättä liian lähelle lavan reunaa, hän nauraa.
- Ilmassa oli pientä hysteriaa, se oli sitä The Beatles -aikaa. Ei Kirkakaan uskaltanut kovin lähelle mennä eturiviä. Meillä kaikilla artisteilla oli sama juttu. Tytöt olivat yleisössä eturivissa, ja pojat heidän takanaan. Tanssiva yleisö oli taaempana. En tiedä, kuulivatko he mitään sinne taakse, mies aprikoi.
Millaista fanitus oli parhaimmillaan kulta-aikoina?
- Kyllä joutui juoksemaan karkuunkin välillä. Se oli sen hetken muotijuttu. Eivät ne olleet kunnon bileet, jos ei ollut kunnon hysteriaa, hän sanoo.
- En tiedä kaipaanko sitä aikaa, mutta olihan se hienoa. Se hiveli nuoren pojan itsetuntoa määrätyllä tavalla. Jos sitä miettii, niin ihan mukavaa, että tuo ilmiö jäi 70-luvulle. Nykyään osanottaminen konsertteihini on sitä, että jengi laulaa mukana niitä biisejä. Se on vähän sofistikoidumpaa meininkiä.
(kuva: Mikko Räsänen)
"Esiintymisen täytyy tulla fiiliksellä"
Aro palkittiin viime kesänä Iskelmä Finlandia -palkinnolla. Hän sanoo tunnustuksen sykähdyttäneen vanhan sotaratsun sydäntä. Työurallaan Aro on saanut keikkailla tasaisesti, mistä hän on kiitollinen.
- Töitä on ollut aina hyvin. Aallonhuipulla en ole 70-luvun lopulla ollutkaan. Minut tunnetaan siitä, että teen tasaisen hyvää laatua ja keikoillani viihdytään. Olen hyvissä väleissä yleisön kanssa. Meillä on hauskaa yhdessä. Tanssipaikoilla esitämme musiikkia, joita he haluavat kuulla. Kaiken pitää tulla fiiliksellä, ei se auta, jos heilauttaa koko homman vasemmalla kädellä, hän sanoo.
Markku Aro sanoo, että vankalla kokemuksella varustettu esiintyjä unohtaa lavalle mennessään, jos omassa elämässä on hankaluuksia tai jos on tullut herättyä vuoteesta väärällä jalalla.
- On tärkeää kohdata yleisö. Kun menet lavalle, olet siinä näytelmässä mukana, jossa näyttelet pääosaa ja yleisö on siinä mukana. Biisien esittäminen on teidän välistä vuoropuhelua. Oman elämän murheet on unohdettava lavalla. Energia esiintymiseen tulee, kun olet sisällä siinä hetkessä, hän sanoo.
(kuva: Mikko Räsänen)
Lue myös: Markku Aro voitti Iskelmä-Finlandia-palkinnon - "Ensimmäinen tunnustus, jonka olen urallani saanut"
Lue myös: Härski kappale muutti Markku Aron uran: Sadat naiset lähestyivät
