Selvitys: Ketkä hyötyvät nettilataamisesta?
Brittiläisen tekijänoikeusjärjestön PRS For Musicin ekonomistin Will Pagen ja verkkotutkimusyhtiö BigChampagnen toimitusjohtajan Eric Garlandin mukaan vertaisverkoissa ladataan pitkälti samaa musiikkia kuin digimusiikkikaupoista. Kaksikko kertoo, ettei vertaisverkoista ole toistaiseksi noussut sellaisia hittejä, jotka eivät olisi olleet myyntimenestyksiä myös digikauppojen puolella.
Asiantuntijakaksikko arvioi brittijärjestön selvityksessä laajasti ns. pitkä häntä -teorian toimivuutta. Pitkä häntä on popularisoitu ajatus, jonka mukaan netti mahdollistaa vähemmän suosittujen tuotteiden myynnin kannattavasti. Takana on ajatus, että monipuoliseen mutta vähemmän suosittuun katalogiin keskittyminen voi olla peräti hittien miettimistä kannattavampaa eli latausmäärissä pitkä häntä -ilmiön pitäisi olla selvästi nähtävissä.
Tutkijakaksikko Page-Garland kertoo kuitenkin, että ilmiö on odotettua hittipainotteisempi ja laihempi. Vastoin odotuksia, markkinoilla, joilla on enemmän valinnanvaraa, ero hittien ja pienempää ihmismäärää kiinnostavien kappaleiden välillä näyttää vain kasvavan. Tutkijoiden mukaan havaintoa selittää se, ettei ihmisillä ole usein aikaa ottaa selvää artisteista, joista he eivät tiedä entuudestaan mitään.
Taloussanomien mukaan selvityksen tulokset eivät yllätä Suomalaisen Piraattipuolueen puheenjohtajaa Pasi Palmulehtoa: "Tutkimuksen mukaan nettilataaminen pitää ennestään suositut suosittuina, mutta sen ohessa myös kertoo nettilataajien lataavan musiikkia, joka ei ole suosittua."
Palmulehdon mukaan ihmisten kannattaa kiinnittää huomiota tutkijoiden havaintoon, mitä ilmaiseksi tarjolla oleva musiikki sai aikaiseksi. Se, että vertaisverkot tarjoavat valtavan määrän musiikkia käytännössä ilmaiseksi, todella saa ihmiset joskus kuuntelemaan kappaleita, joihin he eivät olisi koskaan muuten törmänneet. Palmulehdon mukaan on helpompi testailla ja löytää itselleen sopivin, kun hintatekijä poistetaan.