Kuva: AOP / Tomi Natri
Ilkka Vainio tehtaili naisartisteille hittejä erikoisella salanimellä - mikä on tarina Sipi Castrénin takana?
Sanoittajalegenda Ilkka "Ile" Vainio tekstitti esimerkiksi Kikan ja Nylon Beatin kappaleita Sipi Castrénin nimellä. Nimestä on kiittäminen Vainion isää Juha "Junnu" Vainiota.
Ile Vainion koko haastattelun voi kuunnella alta tai Podplaysta.
Nostalgia puree musiikissa nyt sekä meillä että maailmalla. Suomessa nostalgiabuumin kautta ajankohtaisiksi ovat nousseet taas Kikan ja Nylon Beatin kaltaiset artistit, joista molemmista Yle on tehnyt kuunnelmasarjat ja Kikasta julkaistiin syksyllä myös elokuva. Näin ollen myös kyseisten artistien laulut ovat löytäneet varmasti uutta yleisöä. Yksi näiden kappaleiden tekijöistä on sanoittajana parhaiten tunnettu Ilkka ”Ile” Vainio, 62, joka on työskennellyt myös tuottajana ja itsekin artistina.
Kikan ja Nylon Beatin lisäksi Vainion tekstejä ovat tulkinneet muun muassa Kari Tapio, Eija Kantola, Gimmel ja Veikko Lavi. Vainio on laskeskellut, että hänen pitkälle uralleen on mahtunut noin tuhat levytettyä laulua ja muutama tuhat muunlaista tilauslaulua, kuten onnittelulauluja. Skaala on ollut melkoinen. Haastatteluun Helsingin Kaapelitehtaalle Vainio on kulkenut Sexhibition-erotiikkamessujen ohi. Tämä saa miehen muistelemaan, että hän on tehnyt ”reippaita alatyylin” tekstejä kyseisiä messuja varten, mutta toisaalta hän on tehnyt myös hengellisiä kappaleita kirkoissa esitettäviksi.
- Kaikissa niissä pitää olla henkeä. Riimi ei kuljeta minua, vaan minä kuljetan riimejä. Amatöörit voivat väkisin hakea riimin, mutta he eivät klaaraa sitä. Pitää saada asiaa väliin, ja sen osaan, Vainio sanoo Voice.fi:n haastattelussa.
Viime vuosinakin tapetille nousseet Kikan ja Nylon Beatin kappaleet Vainio sanoitti salanimellä Sipi Castrén, ja muutamat Gimmelillekin tehdyt sanoitukset mies teki tällä nimellä. Kyseisellä salanimellä tekeminen sai alkunsa Kikasta. Vainion isä, sanoittajalegenda Juha ”Junnu” Vainio sanoitti Kikan uran alun kappaleita Kirsi Sunila -nimellä. Kappaleita säveltänyt Veikko Samuli puolestaan oli salanimeltään Inari Katramo. Ile Vainio hyppäsi mukaan Kikka-projektiin ja otti sanoituksista enemmän vastuuta sen jälkeen, kun hänen isänsä menehtyi vuonna 1990 sydänkohtaukseen.
Yleisön haluttiin antaa ymmärtää, että Kikan flirttailevat ja seksikkäästi kiusoittelevat kappaleet ovat lähtöisin naisten kynästä.
- Olimme ikään kuin nuoria naisia. Alkuun teimme peitetarinan, joka myöhemmin paljastui.
Sipi Castrén -nimestä on kiittäminen isä-Vainiota. Juha Vainio olisi halunnut kastaa Ilkan Sipiksi, ja tästä syystä Ilkka päätyi ottamaan nimen salanimekseen. Sukunimeksi hän kaavaili Perälää.
- Juha sanoi, että ”älä ole Perälä, vaan ota Castrén ja ole kulturelli”. Sitten minusta tuli kulturelli runoilija Sipi Castrén, Vainio kertoo tunnusomainen pilke silmäkulmassaan.
Vainio muistelee, että salaisuus salanimen takaa paljastui jossain kohtaa Nylon Beatin aikaan. Ei mies tosin salaisuutta erityisen tarkkaan varjellut. Hän muistaa tehneensä jollekin Kikka-albumille sanoituksen myös omalla nimellään, mistä joku tuli tiedustelemaan häneltä pressitilaisuudessa. Tuolloin Vainio paljasti kyselijälle, että hän on tosiasiassa tehnyt muutkin sanoitukset Sipi Castrén -nimellä.
Nylon Beat vuonna 2003 (kuva: AOP / Mari Lahti)
Yhden paljastuksen hetken Vainio muistaa erityisesti. Nylon Beat haki Euroviisuihin kappaleella Umm ma ma vuonna 1998. Tuossa yhteydessä laulaja Aki Sirkesalo lähestyi Vainiota.
- Aki Sirkesalo tuli sanomaan, että hänkin voisi alkaa tehdä Nylon Beatille lauluja, että ”siellä on joku Sipi Castrén, joka niitä tekee”. Sanoin, että minähän olen se Sipi Castrén. Aki alkoi nauraa.
Vainio sanoi Sirkesalolle, että hän voi halutessaan lähettää lauluja. Nylon Beatin ympärillä oli kuitenkin tiivis porukka, ja biiseistä vastasivat alusta loppuun Vainio yhdessä Risto Asikaisen kanssa.
Nylon Beatin kappaleissa oli kantava sanoma
Voisi kuvitella, että jo aikuisen miehen olisi vaikeaa sanoittaa uskottavasti teinityttöjen suuhun sopivaa musiikkia, tai että lopputulos olisi ainakin melko kiusallinen. Nylon Beatin Jonna Geagea ja Erin Anttila olivat vain lukioikäisiä, kun he tekivät läpimurtonsa Kiitorata-ohjelmassa vuonna 1995. Nylon Beatin ensimmäisen levyn aikaan Ile Vainio oli 35-vuotias. Vainio kertoo, että on aina halunnut sanoittaa artistien suuhun sopivaa tekstiä ja tuntenut vastuuta siitä, että materiaali on uskottavaa. Hän sai kimmoketta teksteihin Jonnan ja Erinin persoonista ja rohkeudesta.
- Huomasi heti, että heille voi tehdä aika kreisiä, iloista ja rohkeaa sanoitusta.
Vainio kokee olleensa kuin ”villi isoveli” Jonnalle ja Erinille. Vaikka hän oli laulajia vanhempi, hän koki olleensa heidän kanssaan tasavertainen ja vähintään yhtä railakas tapaus.
- Jonna ja Erin rohkaisivat minua ja Ristoa. Nämä ovat rohkeita, näille voi tehdä tällaista uutta kieltä, uutta kamaa ja uutta ilosanomaa, Vainio sanoo.
Nylon Beatin sanoissa ei puhuta poikaystävistä, vaan kundifrendeistä. Ollaan ”kreisejä” ja parisuhdekriisi on Sairaanfuckingkipeenraastavaa. Rohkeaa sanankäyttöä edustaa toki myös jo nimellään Seksi vie ja taksi tuo.
Nylon Beat teki paluun keikkalavoille kesällä 2018. (kuva: AOP/Tomi Jokela)
Vainion mielestä Nylon Beatin sanoituksissa on nähtävissä kantavaa teemaa. Niissä ollaan altavastaajien puolella. Kappaleissa rakastutaan ”looseriin” ja ”köyhimpään ja heikkoluontoisimpaan”.
- Lauluissa tapahtuu kommelluksia. Henkilö saa mokata, ja aina siitä selviytyy.
Joihinkin kappaleisiin Vainio on laittanut myös itseään, kuten Viimeinen-biisin tunaroivaan mieshahmoon.
- Minähän olen mokannut enemmän kuin kukaan muu.
Ile Vainio on tehnyt monipuolisen uran musiikin parissa. (kuva: AOP / Pasi Murto)
Mihin satasen laina tarvittiin?
Yksi asia on pakko kysyä. Jo pitkään on arvuuteltu, mihin Satasen laina -kappaleen kertoja oikein tarvitsee sen kipeästi himoitsemansa satasen lainan. Käy ilmi, että kertojaa kiinnostavat työpaikkaa ja rakkautta enemmän hetken huvitukset – mitä nyt sadalla markalla sai.
- Satasen laina voi olla pikavippi radalle juhlimiseen tai kaupasta siideriä ja pikkupurtavaa tai matkalippu muualle. Satasen lainalla voi tehdä yllättävän paljon kaikkea, Vainio selventää.
Vainio kertoo, että Nylon Beatin laulajat pyysivät vain harvoin muokkaamaan heille tehtyjä sanoituksia. Useimmiten naiset vain painelivat studioon tulkitsemaan sen, mitä Vainio ja Asikainen olivat kirjoittaneet. Joskus harvoin joitain sanoja muutettiin laulajien toiveesta.
- Tekstiä muutetaan niin kauan, että artisti on siihen oikeasti tyytyväinen. Tekstistä tulee hyvä, kun artisti haluaa sen itse esittää. Jos pitkin hampain laulaa jotakin, siitä ei yleensä tule hittiä.
Haastattelussa Vainio korostaa useasti naislaulajien osuutta kappaleiden lopullisessa toimivuudessa. Vaikka esimerkiksi Kikka tai Nylon Beatin Jonna ja Erin eivät itse kirjoittaneet kappaleitaan, vasta heidän tulkintansa myötä kappaleet saivat iskevyytensä.
- Taiteilijat ovat itse puhaltaneet niihin henkeä, kun ovat uskoneet niihin ja todenneet, että nämä toimivat ja tämä on meidän oma juttumme. Silloin siitä tulee todellinen taideteos ja kokonainen, ehjä laulu.
