Kuva: Yle / Nelli Kenttä
Kaikki UMK-kappaleet arvioitavana - Robin Packalenia käy sääliksi ja kisan yllättäjä on nerouden äärellä
UMK:n yllätyssuosikiksi noussut Käärijä voisi menestyä riskaabelilla biisillään hyvin Euroviisuissa, kirjoittaa Voice.fi:n musiikkitoimittaja Iiro Myllymäki.
Kaikki Uuden musiikin kilpailun seitsemän kappaletta on julkaistu. Suomen euroviisuedustajan paikasta kilpailevat Keira, Benjamin, Robin Packalen, Lxandra, Käärijä, Kuumaa ja Portion Boys. Voittaja ratkeaa UMK-finaalissa lauantaina 25. helmikuuta.
Arvioimme kaikki UMK-kappaleet. Kilpailukappaleiden joukosta löytyy muun muassa turhauttava potentiaalin hukkaus, vaivaannuttava junttidiskoviritelmä ja yksi todellinen jymy-yllätys. Tänä vuonna mukana on erityisen paljon nopeita popbiisejä, ja yleisesti ottaen taso on hyvä. UMK on todella onnistunut kohottamaan profiiliaan, ja tunnetutkin artistit haluavat nyt mukaan kilpailuun, joka tuottaa vuosittain Suomen suurimpia hittejä radioon ja striimauspalveluihin.
Voit myös kuunnella kaikki arvostelut alta tai Podplaysta tästä linkistä.
Keira – No Business on the Dancefloor (3,5/5)
Juuri 18 vuotta täyttänyt Keira sai kunnian avata UMK-pelin julkaisemalla kappaleensa ensimmäisenä, ja samalla hän avasi myös levyttävän artistin uransa. No Business on the Dancefloor on nimittäin Keiran ensimmäinen singlejulkaisu. Aiemmin nuori laulaja on nähty The Voice of Finlandissa, missä hän sijoittui kolmanneksi viime vuonna.
Tällaisenaan julkaisu on kuin tuulahdus menneiden vuosien Uuden musiikin kilpailuista, minne nuoret, tuntemattomat laulajat tulivat kykykilpailun jälkeen yrittämään momentuminsa venyttämistä – siinä onnistumatta. Onneksi UMK on nyt paremmissa kantimissa kuin vielä muutama vuosi sitten, joten Keira saa oikeasti hyvän huomioarvon osallistumisellaan. Myös kappale on aivan pätevä, vaikkakaan se ei ole ”UMK-historian kenties kovin tanssibiisi”, kuten biisit valinnut raati hehkutti ennakkoon.
No Business on the Dancefloor on melko tasapaksusti rullaava Dua Lipa -pastissi, johon on heitetty hilpeähkö huiluosuus tuomaan euroviisutunnelmaa. Juuri tasapaksuus on tänäkin vuonna monen UMK-kappaleen helmasynti. Kun kappaleen toivoisi kasvavan loppua kohden, se tuuttaakin loppuun asti samalla intensiteetillä. Keiran avuiksi on nimettävä kansainvälinen laulusoundi ja lyriikkavideolla pilkahteleva popparin itsevarmuus. Mukavaa camp-arvoa tuo sanoitusten Harry Potter -viittaus, joka hölmöydessään jää ainakin mieleen.
Benjamin – Hoida mut (4/5)
Sanoiko joku Dua Lipa? No, sanotaan se uudestaan, sillä myös Benjaminin kappaleessa on selvästi käyty brittitähden laareilla. Toinen selkeä vertailukohta on The Weekndin Blinding Lights -megahitti, jonka aloittama kasarinostalgisoinnin buumi alkaa jo käydä vanhaksi. Tämä estetiikka kuitenkin sopii Benjaminille hyvin, ja Hoida mut onkin yksi tämän vuoden UMK:n helmiä.
Kiire, kiihko ja kiima tihkuvat kappaleesta juuri kuten pitääkin. Ennakkoon Benjamin markkinoi, että kappaleella rikotaan sukupuolirooleja ja kerrotaan siitä, miten vahvakin mies voi antautua toiselle. Tietäen, miten paljon Benjamin on ottanut homoutensa osaksi artisti-imagoaan (ja hyvä niin), Hoida mut jää yllättävän ei-homoksi. Sanoituksissa mikään ei suoraan viittaa kahden miehen väliseen seksiaktiin. Suomalaisessa poplyriikassa seksistä puhutaan varovasti, ja vielä varovaisemmin heteroseksuaalisen kehyksen ulkopuolella. Ehkä Benjamin on tiennyt, että nyt on hitti käsillä ja rajoja rikkova suorasukaisuus voisi vähentää biisin radiopotentiaalia. Jos Hoida mut olisi piirun verran rohkeampi, se olisi samalla huomattavasti merkittävämpi.
Hoida mut -kappaleen kertosäkeessä kuullaan tämän UMK:n toimivin ja ehkä myös kaunein laulumelodia. Sanoituksiin on tuotu englanninkielisiä makupaloja luontevasti mukaan. Suomen kieltä on tosin matkan varrella kohdeltu kaltoin, sillä ”jalat vie jo kohti eteisen” venyttää sanoittamisen taiteellisia vapauksia liian pitkälle kieliopin tuolle puolen. Kokonaisuudessaan Hoida mut on kuitenkin oivallinen popbiisi ja kaikin puolin hyvä siirto Benjaminin uralla.
Robin Packalen – Girls Like You (2/5)
Ennen Robin Packalenin UMK-kappaleen julkaisua pelkäsin, että suuria odotuksia ei onnistuta täyttämään, vaan biisi onkin tasapaksu pannukakku. Juuri näin kävi. Miestä on odotettu UMK:hon vuosikaudet ja lahjakkuutensa ja energiansa puolesta häntä on pidetty täydellisenä euroviisuedustajana Suomelle. Harmi vain, että tällä biisillä ei todellakaan kannata Euroviisuihin lähteä.
Girls Like You kuulostaa latteudessaan biisiltä, jonka Saksa lähettäisi Euroviisuihin ja sijoittuisi finaalissa neljän viimeisen joukkoon. Viisumenestystä tällä olisikin turha odottaa, sillä pop-funk-kappale on liian pikkusievä jättääkseen mitään vaikutusta. Packalen on kertonut haastatteluissa, että juuri tämä kappale kuvastaa hänen energiaansa osuvasti. Tätä on hankala nähdä, sillä Robinin pirskahteleva persoona loistaa poissaolollaan Girls Like Youssa. Alun mukavan grooven jälkeen kertosäe jumittaa tylsään rallatteluun, eivätkä kliseitä täynnä olevat lyriikat auta asiaa.
Packalen on viime vuodet keskittynyt pyrkimään kansainvälisille markkinoille vaihdettuaan laulukielensä englanniksi. UMK-osallistuminen alleviivaa huolta siitä, että Robin tiimeineen ei oikein tiedä, mitä on tekemässä. Jos tämä kappale nähtiin niin merkittävän hyvänä, että juuri tällä kannattaa tuoda Packalen tutuksi eurooppalaiselle yleisölle, voi vain epäillä kaikkien osapuolten arviointikykyä. Juuri nyt Robinia käy jopa sääliksi. Tämän piti olla hänelle iso hetki uran uudessa vaiheessa, mutta nyt vastassa olikin murskakritiikki ja aivan muut kilpailijat ovat varastaneet hänen ennakkosuosikin viittansa UMK:ssa. Olisipa mies säästänyt Hard to Love -kappaleensa UMK:hon, sillä se on valovuosien päässä Girls Like Yousta.
Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla.
Jatka lukemista
