Joulun uutuuslevyt esittelyssä - Herkkää joulutunelmaa ja vuoden hämmentävin levy
Voicen toimituspäällikkö Mikko Räsänen otti joulun uutuuslevyt koekuunteluun. Joululevyjä ovat tehneet artistit Christina Perristä, Martina Aitolehteen.
Joulun alla monet artistit julkaisevat joululevyjään. Voicen toimituspäällikkö Mikko Räsänen keräsi toimitukseen tulleet joululevyuutuudet ja koekuunteli ne. Tässä ovat uutuuslevyistä tehdyt arviot, jotka toivottavasti auttavat ostopäätösten teossa.
Martina Aitolehti, Neumann ja Frederik: Aito Joulu
Tämä on kiistatta tämän joulun hämmentävin julkaisu. Levyn kannen nähdessä mieleen tulee heti Martinan ja Marika Fingerroosin takavuosina tekemä pikkutuhma joulukappale Salajoulu. Kuuntelu paljastaa, että nyt ei olla liikkeellä huumorimielellä, vaan Martina, Neumann ja Frederik ovat levittämässä tosissaan joulun sanomaa. Taustajoukot ovat kovaa luokkaa, sillä nimikkokappaleen Aito joulu on tehnyt Esa Nieminen, joka myös laulaa taustat yhdessä Leri Leskisen kanssa. Albumin alkuperä selviää vilkaisemalla levyn tuotantoyhtiötä. Kiekon takana ovat nimittäin Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayhtyämät sekä Suomen pipliaseura. Tarkempi kuuntelu paljastaa myös, että kyse ei olekaan varsinaisesta albumista, sillä vaikka levyllä on viisi kappaletta, ovat loput vain erilaisia luettuja versioita jouluevankeliumista ilman säestystä.
Cee Lo Green: Ceelo's Magic Moment
Jos edellinen oli vuoden hämmentävin kotimainen joululevy, menee oudoimman ulkomaisen uutuuden titteli Cee Lo Greenin joulualbumille. Vai mitä voi sanoa kiekosta, jonka kansi luo mielikuvan, että Disney-yhtiö olisi tehnyt hiphop-henkisen jouluparodian - ja epäonnistunut siinä. Kokonaisuus ihmetyttää yhä enemmän, kun huomaa, että levyllä vierailevat Rod Stewart, Christina Aguilera ja Muppetit.
Miten nuo sopivat samalle levylle?
Eivät ne sovikaan. Cee Lo'n albumi on epätasainen kokonaisuus. Muppetien vierailu olisi saanut jäädä tekemättä kuten myös sen perään laitettu You're A Mean One Mr. Grinch, joka on peräisin amerikkalaisesta 60-luvun klassisesta joulun klassikoanimaatiosta. Ikävä kyllä se on ilmeisesti klassikko vain amerikkalaisille - suomalaiselle kuulijalle kappale kuulostaa vain oudolta - ja huonolta.
Parhaimmillaan Greenin soulahtavat joululaulut toimivat erittäin hyvin. Esimerkiksi tulkinnat Silent Nightista ja Charles Greenin klassikkolaulusta Please Come Home For Christmas toimivat hyvin kuten myös hieman tuntemattomampi Mary, Did You Know. Jälkimmäisellä on mukana suomalainen Grammy-palkittu sellisti Kati Raitinen.
Jos soul kolahtaa, voi Cee Lo'n joululevylle antaa mahdollisuuden. Muiden kannattaa suosiolla siirtyä eteenpäin.
Katherine Jenkins: This Is Christmas
Katherine Jenkins on Briteissä ja USA:ssa erittäin tunnettu mezzosopraano. Hänen suosionsa on helppo ymmärtää, sillä 32-vuotiaalla klassisen koulutuksen saaneella Katherinella on upea ääni. Kun hän sen lisäksi on vielä niin kaunis, että on työskennellyt vuosia mallina, ei ihme, että medianäkyvyys on ollut taattu.
This Is Christmas on kaunis ja hieman yllätyksetön joululevy. Jenkins tulkitsee tuttuja joululauluja ammattilaisen varmuudella. Jenkinsin aiempaan tuotantoon nähden ehkä yllättävin on kepeä joululaulu Santa Baby, jonka aiemmin on levyttänyt muun muassa Madonna. Vaikka kappaletta ei selvästikään ole tehty klassista laulajaa ajatellen, suoriutuu Jenkins vieraalla maaperällä käynnistään kelvollisesti. Levyn kokonaisuuden kannalta yllättävin kappale on Moulin Rouge -musikaalista tuttu Come What May, jonka Jenkins esittää duettona itsensä Placido Domingon kanssa.
This Is Christmas on lauluja ja sovituksia viimeisen päälle tyylikäs kokonaisuus, jota voi suositella klassisen laulun ystäville.
Jarkko Ahola: Ave Maria - Joulun klassikot
Kun ensimmäisen kerran bongasin Jarkko Aholan, oli hän aloittelevan Teräsbetonin keulakuva. Tuolloin bändin amatöörimäisillä nettisivuilla oli kuvia, joissa Jarkko ja muut bändin jäsenet poseerasivat yläruumiit paljaana ja öljyttyinä (katso kuva täältä). Kun mielikuva Aholasta on tuo, tuntuu aluksi oudolta ajatella häntä laulamassa Sylvian joululaulua ja muita joulun klassikoita.
Teräsbetonista tuttu pullistelu on nyt poissa, vaikka metallilaulajan maneerit sopivissa väleissä aina nousevatkin esiin. Nyt Ahola on kuitenkin lähtenyt tekemään täysiveristä joululevyä, mistä kertovat jo kappalevalinnatkin: Sydämeeni joulun teen, Varpunen jouluaamuna, En etsi valtaa loistoa ja Tonttu sekä monet muut tutut kappaleet on valikoitu mukaan tähän klassikkokavalkadiin.
Jos aiemmin esitelty Katherine Jenkinsin levy sopii klassisesta laulusta ja perinteisistä tulkinnoista pitävälle, voi Jarkko Aholan joululevyä suositella rock-miehille ja -naisille. Vaikka Aholan tulkinnat tekevätkin kunniaa alkuperäisversioille, antaa vahvaäänisen metallimiehen tulkinta kappaleille uutta luonnetta. Ihmetyttää vain se, miten tällaisessa metallimaassa, ei ole tällaista levyä tehty jo aiemmin?
Christina Perri: A Very Merry Perri Christmas
Christina Perrin loistava esikoisalbumi Lovestrong nosti Christinan mielenkiintoisimpien uusien artistien listalle. Olisi odottanut, että Perri kiirehtii tekemään toista levyä menestyslevynsä jatkoksi. Siksi onkin hieman yllättävää, että kakkosalbumin sijaan tuli joulu-ep.
Christina erottui esikoisalbumillaan riipaisevilla slovareillaan. Niitä hän tarjoilee A Very Merry Perri Christmas -levyllään avauskappaleen verran. Christina on kirjoittanut Nick-veljensä kanssa Something About Christmas -kappaleen, joka niin taattua Christinaa, että ellei se olisi sanoitettu joululauluksi, voisi se olla suoraan Lovestrong-albumilta.
Loput kappaleista ovat cover-osastoa, kun Christina tulkitsee muun muassa The Carpentersia, John Lennonia kuin Frank Sinatraa.
Kenelle Christinan levyä sitten voi suositella? Niille kuulijoille, jotka eivät jaksa perinteisiä tonttulauluja, mutta haluavat joulukuussa tunnelmoida kynttilänvalossa glögiä tai viiniä maistellen ja puolison kanssa seurustellen. Uskon, että minun joulukuuhuni kuuluu tuollaisia hetkiä, ja jos silloin laitan tämän levyn soittimeen, ei Christina tunnu kuokkavieraalta.
The Baseballs: Good Ol' Christmas
Minusta The Baseballsin idea tunnettujen kappaleiden sovittamisesta rock'a'billy-henkisiksi uusversioiksi oli bändin ensimmäisen albumin aikaan hauska kokeilu. Toisen albumin kohdalla se alkoi jo kyllästyttää. Kolmannen levyn ilmestyessä mittani oli jo täynnä.
Kun taustani on tuo, en ollut järin innoissani, kun käteeni iskettiin The Baseballsin joululevy. Jouduin kuitenkin yllättymään - levy ei ollutkaan niin paha kuin pelkäsin. Aikaisemmin Baseballs on tehnyt moderneista hiteistä 50's-henkisiä versioita. Nyt bändi on levyttänyt joululauluja, joista monet ovat jo valmiiksi tuolta aikakaudelta, joten yhtye onkin yhtäkkiä päässyt tutulle maaperälle.
Albumin aloittavat Let It Snow ja Have Yourself A Merry Little Christmas ovat erittäin tyylikkäät tulkinnat alkuperäisessä hengessä. Ikävä kyllä sen jälkeen lähdetään sivuraiteelle, sillä kun kolmas kappale Little Drummer Boy pääsee käyntiin, viedään se sellaisen Baseballs-käsittelyn läpi, että lopputulos kuulostaa minun korvaani hienon kappaleen raiskaukselta. Sama temppu on tehty myös Rudolph, The Red Nosed Reindeerille eli Petteri Punakuonolle, mutta koska kappale on yleisilmeeltään kepeämpi ja positiivisempi, ei se nosta ärsytyskynnystä.
Jos hyllystäsi löytyy The Baseballsin levyjä, lienee tämä juuri se joululevy, joka sinun kannattaa hankkia. Sen sijaan jos Baseballs ei ole ennenkään iskenyt, ei kannata odottaa että tämä kiekko toisin siihen muutoksen.
Michael Bublé: Christmas - Deluxe Special Edition
Bublén joululevy oli viime vuoden sensaatio. Se nousi listakärkeen USA:ssa, Britanniassa ja yli kymmenessä muussa maassa. Suomalaisetkin rakastavat Bublén joulutunnelmointia, mistä osoituksena on vuoden takainen Suomen virallisen albumilistan kakkossija.
Tänä vuonna Bublé ei tehnyt uutta joululevyä, vaan hän julkaisi deluxe-version viime vuoden menestyslevystä. Vuosi sitten albuminsa ostaneiden ei kannata päivittää omaa levyään Deluxe-versioon, sillä tämä eroaa vuoden takaisesta niin, että levyllä on neljä uutta kappaletta. Muiden sen sijaan kannattaa Bublén joulufiilistelyihn tutustua ainakin, jos ajatus klassikkokappaleiden big band -henkisistä tulkinnoista kolahtaa. Bublén joululevy kuulostaa nimittäin joltain sellaiselta, mitä Dean Martin olisi levyttänyt, jos hän eläisi ja olisi nyt päässyt tekemään mieleisensä joulualbumin.
