Arvostelu: PlayStation Classic -konsoli uhkuu nostalgiaa, mutta jättää paljon parantamisen varaa
Ensimmäisenä paketin avaajaa tervehtii todella pienikokoinen konsoli. Retrokonsolin mitat on lyöty minimiin, sillä se on jopa 45% alkuperäistä konsolia pienikokoisempi. Classicin ulkokuori on kuitenkin saman vanhan ja ikonisen PS Onen tyylinen virta, cd-aseman avaus ja reset painikkeineen päivineen. Paketissa tulee konsolin lisäksi mukana USB-piuha, HDMI-piuha sekä kaksi retromallista ohjainta.
Laitteeseen on sisäänrakennettu 20 PS One klassikkopeliä. 3D teknologista kivikautta edustavat pelit ovat toki mukavaa ja nostalgista ajanvietettä, mutta pelikatalogista ei voi mielestäni missään nimessä puhua puhtaana klassikkolistana. Mukaan on toki lyöty liuta täysverisiä nostalgiatrippejä kuten Final Fantasy VII, Battle Arena Toshinden, Destruction Derby, Grand Theft Auto ja Syphon Filter, mutta poissaolollaan loistavat muun muassa Gran Turismon ja Crash Bandicootin tyyppiset ja ainakin omaa lapsuuttani vahvasti leimanneet pelit. Listalta löytyy myös itselleni täysin tuntemattomia tekeleitä joiden klassikkoaseman voisi kyseenalaistaa. Kaiken kaikkiaan pelikatalogi on kuitenkin varsin kattava katsaus menneisyyteen.
Valitettavasti ensimmäinen ongelma laitteen kanssa tulee vastaan heti kytkentävaiheessa. Sony ei ole nimittäin pakannut PlayStation Classicin mukaan lainkaan virtalähdettä, joten taloudesta täytyy löytyä ylimääräinen USB-laturi, jos pelit haluaa toimittaa HD Readynä olohuoneen taulutelevisiolle. Kaiken lisäksi laite vaatii toimiakseen vähintään 5 voltin ja 1 ampeerin laturin, joten vanhemmista 0,5 ampeerin kamppeista ei ole mitään hyötyä. Yritin heti aluksi kytkeä laitetta suoraan television 5 voltin ja 1 ampeerin USB-paikkaan, mutta jostain syystä homma ei pelittänyt television asetuksia säätämälläkään. Laitteen hankkivan kannattaa siis varautua mahdolliseen virta-adapterin hankintarupeamaan.
Toinen suurempi negatiivinen puoli PS Classicissa ovat langalliset ohjaimet. Toki, ennen muinoin istuttiin lattialla parin metrin päässä pienestä putkitelevisiosta ja pelailtiin silmät ristissä langalliset ohjaimet kourassa, mutta nykyaikana tuon ajan nostalgiaa hakevat kaipaavat kuitenkin langattomuutta ja oman sohvan hellää huomaa. Kaiken lisäksi lyhyisiin piuhoihin ei saa edes kiinni USB-jatkojohtoja, sillä ne on varustettu Sonyn omilla liittimillä. TV-tason välikköön on turha yrittää piilottaa sykkyrällä olevia johtoja, vaan esteettisyyttä hakevan täytyy irrottaa ohjaimet ja tunkea ne piiloon laatikkoon, mikäli sellaisia on saatavilla. Toki tässä täytyy muistaa se, että myös Nintendon ensimmäinen retrokonsoli toimi aluksi pelkkien langallisten ohjainten varassa, mutta kolmannen osapuolen ratkaisut ovat tulleet siinäkin jo kuluttajaa vastaan. Toivoa on siis vielä.
Käyttöliittymältään PlayStation Classic on varsin suoraviivainen. Konsoli käynnistetään ikonisen käynnistysäänen saattelemana, pelit valitaan karusellimaisesta hyrrästä kansikuvan perusteella, käynnistyminen kestää muutamia sekunteja ja hauskanpito voi alkaa. Pelituntuma konsolissa on erinomainen ja tutun turvallinen. Nykyisellään peliohjainten analogisiin tatteihin tottuneella teki kylläkin hieman tuskaa omaksua tatittoman ohjaimen käyttäminen, mutta pienen treenaamisen jälkeen pelkän ristiohjaimen käyttö luonnistui jo oikein mukavasti. Pelit tuntuivat poikkeuksetta toimivan sulavasti pätkimättä ja nykimättä, joten Sonyn rakentama emulaattori tuntuu toimivan ilman ongelmia. Myös muistikortit on emuloitu niin hyvässä kuin pahassakin; Kaksi virtuaalimuistikorttia sisältävät nimittäin ainoastaan kolmekymmentä tallennuspaikkaa.
Kaiken kaikkiaan Sonyn yritys puskea tietään retrokonsolimarkkinoille jää hieman torsoksi ja valjuksi. Kaikkein ärsyttävin puoli konsolissa on aiemmin mainittu virtalähteen puute. Latureita saa halvimmillaan alle kympillä, joten olisi luullut, että yli 100 eurolla myytävän konsolin pakettiin olisi moinen mahtunut. Myös ohjainten langallisuus on monille kompastuskivi jonka ylitse ei pääse.
Sopivasti joulun pyhien alla markkinoille tullut konsoli on varmasti monien lahjatoive ja -hankintalistalla, mutta kehottaisin vielä harkitsemaan. Kompastuskiviensä vuoksi PlayStation Classic saattaa nimittäin jäädä melko nopeasti hyllyyn pölyttymään.