Kuva: Techland
"Iskee kuin viidakkoveitsi zombien kalloon" - Arvostelussa: Dying Light 2: Stay Human (PC)
Puolalaisen Techlandin Dying Light 2 on kaiken odotuksen jälkeen tämän vuosikymmenen alun parhaita zombierymistelyjä.
Yksi tämän vuoden odotetuimmista toimintapeleistä on ehdottomasti puolalaisen Techlandin pitkään ja antoisasti työstämä Dying Light 2: Stay Human. Muun muassa hurmeisilla Dead Island -zombieseikkailuillaan menestystä niittäneen pelitalon uusimman tuotoksen oli tarkoitus alun perin putkahtaa markkinoille jo viime vuoden puolella, mutta useaan kertaan myöhästetty tapaus on saatu pelaajien käsiin vasta nyt, vuoden 2022 helmikuussa.
Odotus on kuitenkin kannattanut, sillä täytyy heti tähän kärkeen todeta, että Dying Light 2 on yksi parhaista toimintapeleistä, mitä olen ainakin tämän vuosikymmenen puolella pelannut. Se parantaa kaikessa siinä, mikä teki sen esiosasta hyvän pelin ja iskee viimeistellyn ja viilatun kokonaisuuden pöytään voimalla, jota voi verrata zombien päähän mätkähtävään ruosteiseen viidakkoveitseen. Tässä kohtaa arvostelua pelisarjan spoileripelkoisimmat fanit voivat siis jo sulkea selaimensa, kipaista videopelikauppaan ja hankkia Techlandin tekeleen. Kirjoitan tämän arvostelun toki mahdollisimman neutraaliksi ja spoilerivapaaksi tekstinpätkäksi, mutta jotain pientä spoikkua saattaa väleihin lipsahdella.
(kuva: Techland)
Tervetuloa Villedoriin. Kaupunki on ihmiskunnan viimeisiä – ellei viimeinen – linnake globaalin yhteiskunnan 2020-luvulla romahduttaneen zombieapokalypsin keskellä. Kaupungin asukkaat ovat tottuneet raakaan arkeensa ja kaduilla yöaikaan mellastavien zombien olemassaoloon ja selviävät miten pystyvät. Päiväsaikaan kaikki on lähes normaalia – mitä nyt ruoka- ja vesipula vaivaa ja muutenkin kaikesta mahdollisesta on pulaa – zombien suunnatessa auringon UV-säteiltä turvaan hylättyjen kerrostalojen sisätiloihin. Varsinainen lomaparatiisi.
Kaupungin rauhasta – ja miksei myös rauhattomuudesta ja korruptiosta – pitävät huolta Peacekeeperit, rauhanturvaajaryhmittymä, joka toimii kaupungin poliisina. Näiden vastakappaleena ovat muun muassa Villedorin keskustassa sijaitsevan kirkon kansoittaneen Bazaarin väestö, tavan kansalaiset, jotka yrittävät elää normaalia elämää kaaoksen keskellä. Kun pelaaja on oppinut tuntemaan molemmat osapuolet, niin tulee luonnollisesti tehdä valinta, että kumman kanssa haluaa lähteä hiekkalaatikolle leikkimään. Peli tarjoaa tarinallisen osuutensa aikana runsaasti dialogin muodossa tehtäviä valintoja, joilla on oikeaa ja konkreettisita vaikutusta pelimaailmassa tapahtuviin asioihin.
(kuva: Techland)
Oman mausteensa haastavaan elämään antavat tietysti ryöstelijät sekä eräänlainen epäihmisyyttä tavoitteleva kultti, jonka syvemmistä tarkoitusperistä en spoilereiden vuoksi tässä kerro. Eri ryhmittymät ovat kulttia myöten varsin hyvin tarinallisesti kirjoitettuja, sillä kaikessa selviytyjien tekemisessä tunnutaan liikkuvan sikäli harmaalla alueella, että hyviksiä ja pahiksia on vaikea erotella. Ryhmien motivaattoreina toimii yksilön ja ryhmän selviytyminen, inhimillinen kamppailu kuolemaa ja unohdusta vastaan.
Pelaajan hahmo Aiden on pyhiinvaeltaja, jonka elämäntehtävä on ollut matkustaa ihmiskunnan turvasatamasta toiseen tiettömien teiden läpi, vaarojen keskellä rämpien, viestejä ja tärkeitä resursseja mukanaan kantaen. Aiden on kamppailuntäyteisen elämänsä keskellä oppinut paitsi taistelemaan, niin myös kiipeilemään ja juoksemaan turvallisesti yläilmoissa, kallioilla ja rakennusten katoilla.
Hahmonkehityksellisesti Dying Light 2 pitää sisällään skillipuun, jonka sisältö on varsin tasapainoisesti rakennettu kokonaisuus. Jokainen skilli on tarpeellinen ja on aidosti vaikeaa valita, että mille polulle hahmonkehityksessä suuntaa seuraavaksi. Hahmon keräämät kokemuspisteet kertyvät myös varsin hitaasti, mikä lisää pelin vaarantuntua ja tasapainottaa selviytymiskokemusta entisestään. Skillien lisäksi pelaaja keräilee matkansa aikana Villedorin syövereistä erityisiä lääkeruiskuja, inhibitoreita, joita käyttämällä saa nostettua hahmon elinvoimaa ja rehkimiseen käytettävän staminan kestävyyttä.
(kuva: Techland)
Tarinallisesti peli on periaatteessa ihan sitä oman genrensä tusinahuttua. Paha järjestö on tutkinut virusta, joka sitten on levinnyt pallolle. Pelaaja etsii kaaoksen keskeltä siskoaan, auttaa siinä sivussa toista hahmoa kostamaan joskus kokemansa kaltoinkohtelun, yrittää pysäyttää ihmiskunnan tuomioon ajavan pahiksen ja niin edelleen. Pelin käsikirjoitus on kuitenkin huttuisuudestaan huolimatta niin pirun hyvin näpyteltyä ja syvällistä kamaa, että siitä haluaa sivujuonia myöten tietää jatkuvasti lisää. Ja niitä sivujuonia muuten riittää. Pelin devaajat paljastivat aiemmin somessa kansan tyrmistykseksi, että pelin 100% läpäisy vaatii pelaajilta satojen tuntien ajallisen panostuksen. Onneksi pääjuonen läpäisee kuitenkin muutamassa kymmenessä tunnissa.
Kaupunkina Villedor on ihan valtavan kokoinen alue tutkittavaksi. Techland on kehittänyt pelisarjan edellisen osan liikkumisen keskiössä ollutta parkour-systeemiä aiempaa toimivammaksi ja talojen katoille kipuaminen ja rakennuksen seinältä toiselle hyppiminen on äärimmäisen mukavaa ja toimivaa puuhaa. Kaupungissa liikkuminen jalan ja muita apuvälineitä käyttäen on kuin iloista seikkailua, ja rakennukset itsessään on myös rakennettu paremmin tutkittaviksi, kun lähes jokaiseen Villedorin mutkikkailla kaduilla tönöttävään talonrötkäleeseen pääsee sisälle. Ja tutkiminen myös kannattaa! Hylättyjen hirsimökkien kätköistä löytyy nimittäin runsaasti craftaamisessa käytettäviä ainesosia ja muuta lootattavaa armoreista parempiin astaloihin.
(kuva: Techland)
Rakennukset ovat päiväsaikaan täynnä uinuvia epäkuolleita, mutta yöaikaan zombiet täyttävät kadut erikoiskykyjä omaavien kumppaniensa kanssa. Nämä spessumonsterit osaavat vihollistyypistä riippuen muun muassa hälyttää lajitovereitaan paikalle, räkiä paskaa pelaajan niskaan tai mörssätä tämän kuoliaaksi kädessään olevalla betoninuijalla. Varsinkin pelin vaikeimmalla tasolla jokainen vihollinen on vaarallinen ja zombielaumoja ei ihan tuosta vain lanata matalaksi. Yöt ovat toki muutenkin vaarallisempaa aikaa rymytä menemään, sillä Aiden on myös saanut tartunnan zombieksi muuttavasta viruksesta, ja pimeässä kulkiessa juoksee jatkuvasti ajastin, jonka kuluessa loppuun pelaaja muuttuu epäkuolleeksi. Ajastimen saa nollattua UV-valossa seisoskellessa, mutta se kestää ainoastaan muutaman minuutin, joten toisinaan kellareissa rymytessä tulee kiirus juosta ulos ja valonsäteiden suojelevaan vaikutukseen. Samalla pimeyden kätköissä kulkeminen kuitenkin kannattaa, sillä sieltä löytyy parempaa varustusta pelaajien iloksi. Kaksipiippuinen miekka!
Graafisesti Dying Light 2 näyttää PC:llä aivan äärimmäisen hyvältä ja pyörii myös ainakin omalla koneellani (RTX 3060 Ti, Ryzen 7 3700X, 32GB 3200Mhz DDR4) varsin mallikkaalla ~70 fps -tahdilla kaikki asetukset tappiin väännettynä. Tämä siis jopa silloin kun myös raytracing on täysillä ja NVidian taivaan lahjana kehitetty DLSS skaalaus parhaan näköisellä quality-asetuksellaan. Peli on 1080p-resoluutiolla yksi parhaan näköisistä ja tasaisimmin pyörivistä toimintapeleistä, joita olen päässyt pelaamaan, enkä edes liioittele. Jokaikinen nurkkaus Villedorin kaupungista näyttää siltä, että sitä on viilattu yksityiskohtiensa osalta tappiin asti ja pelaaja suorastaan tuntee pelin kutsun käydä tutkimassa seuraava katu tuolta mutkan takaa “kun se näyttää niin pirun jännältä…”
(kuva: Techland)
Jos tässä on nyt jo hehkutettu sitä, miten toimiva kokonaisuus Dying Light 2 on, niin odotappa sekunti. Se, missä peli nimittäin suorastaan loistaa, on sen co op -moodi. Kaverin kanssa kaupungin tutkiminen, sen salaisuuksien selvittäminen, zombien keskellä selviäminen ja henkensä edestä yön sydämessä sinua jahtaavan saalistajan pakeneminen on parasta viihdettä pitkään aikaan. Peli herää henkiin aivan uudella tasolla, kun kaverin kanssa äänichatissa huudetaan kilpaa, miten verenhimoinen volatile mätkäisee toisen laakista vainaaksi ja miten toinen ei pääse nostamaan kaveria takaisin elävien kirjoihin. Peli on hyvä yksinpeli, mutta aivan loistava moninpeli.
Techland on ottanut Dying Lightin saaman pienimuotoisenkin kritiikin haltuun, viilannut moitteen sijat pois ja tehnyt pelin jatko-osasta yhden tasapainoisimmista videopeleistä mitä olen saanut kunnian pelata. Jos tässä annettaisiin pisteitä niin lähes täysi kymppi lätkähtäisi, mutta kun niitä ei anneta, niin peli saa sen sijaan vahvan suosituksen.
(Dying Light 2 julkaistiin Xboxille, Playstationille, Nintendo Switchille (cloud) ja PC:lle 4.2.2022)
Lue myös: Palkittu toimintapeli saa elokuvan – Sonic The Hedgehog -elokuvan sovittajat kiinnitetty projektiin
Lue myös: Resident Evil 4 -pelin HD-versio on viimeinkin saatavilla – tekijöinä kyllästyneet fanit
