Kuva: Shutterstock
Miten kukistaa vihaviestittäjät? Rikosmyytit-juontajien mukaan ratkaisuna muukin kuin asennemuutos
Rikosmyytit-podcastin juontajat Heidi Holmavuo ja Sami Sallinen lyövät vihaviestittäjille luun kurkkuun kauden viimeisessä jaksossa.
Rikosmyytit-podcastin ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa aiheena on viharikokset. Rikostoimittaja Heidi Holmavuo ja poliisin entinen rikostutkija Sami Sallinen keskustelevat muun muassa siitä, mitä rikoslaki sanoo viharikoksista. Koko jakson voit kuunnella alta tai Podplaysta.
Viharikokset kohdistuvat johonkin yksilöön esimerkiksi henkilön seksuaalisen suuntautumisen, etnisen taustan tai uskonnon vuoksi. Yksi viharikoksen muodoista, eli vihaviestit, ovat yleistyneet entisestään ympäri maailmaa. Holmavuon mukaan Suomen poliisit tilastoivat noin 1000 viharikosta vuodessa. Holmavuo lisää, että samaan aikaan oikeusministeriön laatiman raportin mukaan verkkoalustoilla ilmestyy vihaviestejä noin 15 000 kuukaudessa ja näistä noin 10 prosenttia käyttäjistä toteuttaa 11 prosenttia kirjoittamastaan.
Rikosmyytit-juontajat Sami Sallinen ja Heidi Holmavuo (kuva: Janita Mutanen)
Mutta ketkä sitten ovat tyypillisimpiä viharikoksen tekijöitä? Holmavuo kertoo, että eniten viharikoksiin syyllistyvät valkoihoiset ja keski-ikäiset heteromiehet. Holmavuo pyytääkin Sallista, joka sattuu täyttämään äsken mainitut kriteerit, kertomaan, mistä tämä ilmiö johtuu. Sallinen päättää puhua yleisesti siitä, minkä asian hän on huomannut olevan monien vihaviestittäjien taustalla.
- Sen verran olen työelämäni aikana tutkinut ihmismieltä ja sitä, miksi henkilö käyttäytyy tietyllä tavalla, niin olen huomannut, ettei sille ole muuta vastausta kuin oma paha olo ja surkea elämä. Kun taas ihminen, joka kykenee tekemään asioita omassa elämässään, ei kiinnitä huomiota siihen, jos joku erinäköinen ihminen tallustaa kadulla, Sallinen analysoi.
- Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan vain siitä, että sinulla on surkea olo, jonka ajattelet olevan toisen ihmisen vika. Koska silloin saattaa ajatella, että: ”Eihän se minun vikani voi olla, vaan joku muu on syypää siihen, että minulla on hankala olla”. Siinä vaiheessa valitset sopivaksi uhriksi sellaisen henkilön, joka edustaa jotain muuta kuin mitä itse olet. Kautta historian ihminen on toiminut sillä tavalla. Eli ajatellaan, että se mikä ei kuulu joukkoon, täytyy olla paha, Sallinen lisää.
Miten vihaviestit saadaan loppumaan?
Juontajat painottavat, että viharikokset ja vihaviestit ovat yhteiskunnallisesti erittäin iso haaste. Juontajien mukaan ongelman ratkaisemiseksi eivät riitä pelkästään ihmisten asennemuutokset, vaan myös lakimuutokset sekä resurssien lisääminen.
Vaikka moni kuvittelee vihaviestiensä avulla voivansa muuttaa maailmaa ja käännyttää ihmiset puolelleen, niin Sallinen korostaa, että todellisuudessa niillä on päinvastaiset vaikutukset.
- Vihaviestit ovat jo yksi väylä radikalisoitumiseen. Eli se, mitä teet, niin sitä myös lisäät, Sallinen painottaa.
- Sääli on, kun pieni osa meistä pystyy aiheuttamaan niin paljon pahaa vain, koska heillä on paha mieli, Sallinen lisää.
Juontajat vihjaavatkin, että mikäli itse joutuu vihaviestien kohteeksi, niin kyseiset viestit kannattaa tallentaa, estää häiriköt kaikkialta ja ilmiantaa heidät somepalveluiden ylläpitäjille. Juontajat antavat myös itse vihaviestijöille vinkiksi, että kannattaa helpottaa pahaa oloaan ennemmin happihyppelyllä tai terapialla sen sijaan, että purkaa ahdistustaan viattomiin.
- Tässä pätee myös se sama, että jos pieni ihmisryhmä yrittää vaientaa isomman, niin ei muuta kuin vaan vastapalloa takaisin. Niinhän se vain täytyisi tehdä. Eli poliitikoille ja päättäjille sellainen vinkki, että älkää ainakaan lopettako työtänne vihapuheen takia. Kyllä keinot ja tavat löytyvät aina ja viharikollisen kuitenkin jäljittää helposti, Holmavuo vihjaa.
- Vihapuheiden tekeminen ja vihaviestien lähettäminen on hauskaa niin kauan, kun ei ole minkäänlaisia seuraamuksia. Mutta sitten, kun seuraamuksia tulee, niin sitten yhtäkkiä hauskuus loppuu ja se muuttuu kaksisuuntaiseksi tieksi, Sallinen lisää.
Kaikki Rikosmyytit-artikkelit voit lukea helposti täältä.
(kuva: Janita Mutanen)
Voice.fi, Podplay, Radio City, Radio Nova ja Iskelmä ovat kaikki osa Bauer Mediaa.
Lue myös: Millaisiin rikoksiin poliisit retkahtavat ja miksi? Rikosmyytit-podcastin juontajat vastaavat
