Kuva: Shutterstock
Nettikaveruuksia helposti vähätellään, mutta totuus on toinen - vaikuttaa hyvinvointiin monella tapaa
Ystävyys vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin hyvässä sekä pahassa.
Nykyään kaverisuhteet eivät rajoitu pelkästään työpaikoilla, harrastuksissa tai muissa fyysisissä yhteyksissä solmittuihin tuttavuuksiin. Yhä useampi tutustuu ihmisiin niin kutsutun tosielämän lisäksi verkossa ja sosiaalisessa mediassa.
Tutkimukset osoittavat, että ystävyys vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Parhaimmillaan ystävyys lievittää yksinäisyyden tunnetta ja edistää itsetunnon kehitystä. Sillä on myös vaikutusta yleiseen tyytyväisyyden tunteeseen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Asiantuntijan mukaan verkossa solmittu ystävyys voi vaikuttaa meihin samoilla tavoilla kasvokkain kohdattavan ystävyyden kanssa.
Vastaava työterveyspsykologi Tiina Tuominen Terveystalosta kertoo Voice.fi:lle, että verkkovälitteinen ystävyys voi olla hyvinkin merkityksellinen. Internetin kautta voi löytää esimerkiksi niche-henkisiä keskusteluryhmiä ja sitä kautta tuttavuuksia, joilla on samanlaisia kiinnostuksenkohteita.
- Jos esimerkiksi asutaan pienessä kylässä, jossa ei vain yksinkertaisesti ole mahdollista tavata erityisistä asioista kiinnostuneita ihmisiä, niin se, että saa muihin yhteyden verkolla, se voi olla oikea henkireikä, Tuominen selventää.
Anastasia Sizova löysi ensimmäiset nettikaverinsa 12-vuotiaana. Tuolloin hän rekisteröityi ensimmäistä kertaa sosiaaliseen mediaan. Ensimmäiset kaverit löytyivät chatista, johon hänet kutsuttiin. Chatin kautta Sizova tutustui kymmeniin ihmisiin.
Nettikaverit ovat Sizovalle tapa pitää yhteyttä juuriinsa. Hän on syntynyt Venäjällä, mutta muuttanut Suomeen pienenä lapsena. Kaikki Sizovan nettikaverit ovat syntyneet entisen Neuvostoliiton alueilla.
- Heidän kanssaan keskusteleminen auttoi minua yleissivistymään venäläisen kulttuurin ja trendien osalta. Ilman heitä tuskin kirjoittaisin ja lukisin niin paljon venäjäksi – ja vastaavasti puhuisin sitä varmasti kehnommin, Sizova kertoo Voice.fi:lle.
Sizovan nettikaverit asuvat muualla kuin Suomessa. Eläminen eri kulttuureissa ja maissa vaikuttaa siihen, mistä kavereiden kanssa jutellaan. Yleisimpiä puheenaiheita ovatkin oman asuinmaan kulttuuri sekä miltä siellä asuminen tuntuu.
(kuva: Shutterstock)
Kaikkien ihmissuhteiden perustaminen voi olla omalla tavallaan hankalaa. Netissä avautuminen voi olla helpompaa, mutta samaan aikaan siellä on helpompi piilottaa osan itsestään. Tämän takia nettiympäristössä ei välttämättä tule kohdattua ihmisiä kokonaisena.
- Jos itsellä on epävarmuuksia, niin ne voi peittää esimerkiksi olemalla avatarin takana tai kertomalla omasta elämästään tarinoita, jotka eivät ole totta. Tällaiset aiheuttaa pitkällä aikavälillä sen, että ihminen jää emotionaalisesti yksin, Tuominen selventää.
- Syvälliseen ystävyyteen ja ihmissuhteiden syventämiseen kuuluu se, että ihminen voi näyttää itsestään ainakin lähes kaiken ja tulla hyväksytyksi omana itsenään.
Sizova on kokenut netin helpottaneen ystävien saamista. Hän on pystynyt luomaan useita syvällisiä ystävyyssuhteita, koska netissä avautuminen on tuntunut helpolta.
- Oikeassa elämässä avautuminen vaatii enemmän aikaa, Sizova myöntää.
Iän karttuessa Sizova on kokenut, ettei hänellä ole enää aikaa tutustua uusiin ihmisiin. Kaikki Sizovan tällä hetkellä tuntemat nettiystävät ovat olleet hänen elämässään jo 5–10 vuotta.
Nettiystävien tärkeydestä huolimatta Sizova näkee kaikki ystävyyssuhteensa samalla viivalla. Samaan aikaan hän tiedostaa kasvokkain tavattavien ystävien erityisen merkityksen.
- Olen kuullut eräästä tutkimuksesta, jonka mukaan viestinnässä vain noin 7 % informaatiosta välittyy sanojen kautta, kun taas 38 % välittyy äänen sävyn ja intonaation kautta, ja peräti 55 % sanattomien keinojen, kuten ilmeiden ja eleiden, kautta. Koen, ettei mikään videopuhelu voi korvata täysin nämä 55 % ja kavereiden fyysinen läsnäolo on tärkeää.
Oikeassa elämässä ystävää voi lohduttaa halaamalla, mutta nettiystävä juttelee sinulle, koska oikeasti haluaa
Asiantuntijan mukaan erilaisia ystävyyssuhteita ei pidä missään nimessä asettaa vastakkain. On kuitenkin hyvä tiedostaa molempien hyvät ja huonot puolet. Verkkoystävyyksien hyvä puoli on ainakin se, että tutkimusten mukaan niillä on valtavia vaikutuksia tietyille ihmisryhmille.
- Esimerkiksi itsemurhavaarassa olevat saattaa kokea, että verkkoystävyydet ikään kuin suojaavat itsensä vahingoittamiselta, Tuominen kertoo.
Vanhusten verkkoystävyyksiä tutkittiin erityisesti pandemian aikana. Tutkimuksissa havaittiin, että nimenomaisesti verkkoviestiminen suojasi muun muassa kliiniseltä masennukselta.
Haasteita saattaa muodostua siinä kohtaa, jos ihmisen ainoat ystävyyssuhteet tapahtuvat verkossa. Mitä heikommat verkostot henkilöllä on, sitä todennäköisemmin hänellä saattaa olla nettikavereita.
- Haaste voi tulla juuri siinä, kun ihminen ikään kuin kehittää taitoja olemaan hyvä nettikaveri sen sijaan, että hän kehittäisi yleisiä sosiaalisia taitoja, jotka olisivat kontekstista riippumattomia ja ihminen pystyisi luomaan kaipaamiaan ihmissuhteita erilaisissa ympäristöissä, Tuominen sanoo.
Lisäksi kavereiden painottuminen verkon puolelle voi mahdollistaa esimerkiksi internet-riippuvuuden kehittymiselle.
Kasvokkain ihmisten kanssa tapaamisella on tutkittu olevan fyysisesti positiivisia vaikutuksia.
- WhatsApp- tai online-alustalla olevat viestit eivät aivan samalla tavalla aktivoi meissä turvallisuuden ja hoivan tuntemuksia kuin vaikka silloin, kun olemme fyysisesti samassa tilassa toisten ihmisten kanssa, Tuominen kertoo.
Parasympaattinen hermosto ja oksitosiini, jotka liittyvät rauhoittumiseen, stressin lieventymiseen sekä läheisyyden tunteeseen, aktivoituvat paljon voimakkaammin, kun olemme fyysisessä läheisyydessä muiden ihmisten kanssa. Nämä voivat toki aktivoitua myös verkkokeskustelussa.
(kuva: Shutterstock)
Tuominen sanookin, että olisi hyvä, jos meillä olisi kasvokkain tavattavia ystäviä sekä heitä, joiden kanssa keskustellaan verkon välityksellä. Myös Sizova on huomannut läheisyyden merkityksen ystävien välillä.
- Oikeassa elämässä voit halata ihmistä ja lohduttaa sanoja käyttämättä, mutta netissä se on hankalampaa, Sizova toteaa.
Toisaalta juuri sanallinen tukeminen on ollut tärkeässä osassa Sizovan verkkoystävyyksissä. Kynnys nettikavereiden puoleen kääntymiseen vaikeissa tilanteissa on tuntunut toisinaan helpommalta. Etenkin peruskouluikäisenä Sizova koki hänen tosielämän kavereiden olevan joko kiireisiä tai ei niin läheisiä, kuin he nyt ovat.
- Olen kokenut ja koen edelleen, että suomalaisessa mentaliteetissa ja kulttuurissa näin runsas avautuminen omista ongelmistaan olisi voinut säikäyttää potentiaaliset ystävät pois. Siksi en halunnut avautua tai pyytää henkistä tukea heiltä, sillä he eivät olleet koskaan tehneet samaa, Sizova summaa ajatuksiaan.
- Lisäksi oikeassa elämässä lapset voivat vahingossa loukata toisiaan tai paljastaa joitain salaisuuksia muille. Sen sijaan internet-ystävillä ei ollut salamotiiveja. He juttelivat kanssani, koska se aidosti kiinnosti heitä.
Molemmat ystävyyden muodot voivat pahimmillaan olla terveydelle haitallisia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi masennus ja päihteiden käyttö ovat sellaisia asioita, jotka voivat niin sanotusti levitä ystävältä toiselle. Siksi ystävyyden laatua kannattaa arvioida.
- Lähtökohtaisesti toivoisi, että kaikki ihmissuhteet, joihin laitamme meidän arvokasta elämänaikaamme, olisi hyvinvoivia tukevia, Tuominen sanoo.
Nettikaveruus voi korjata haavoja, joita olemme saaneet muissa yhteyksissä. Samalla verkkoystävistä voi muodostua erityinen osa elämää, myös silloin kun tapahtuu jotain erityistä. Näin on käynyt myös Sizovalle.
- Olemme kasvaneet yhdessä – kouluaikojen ongelmista ja ensirakkaudesta aina työelämän haasteisiin ja hääkutsujen suunnitteluun asti, Sizova iloitsee.
Ilman internetiä Sizova ei luultavasti olisi koskaan tutustunut yhtä monipuoliseen joukkoon ihmisiä. Netin avulla hän on tutustunut niin kirurgeihin, floristeihin, insinööreihin kuin automekaanikkoihinkin. Yksi hänen läheisimmistä nettiystävistänsä työskenteli aiemmin öljynjalostamolla.
- Reaalielämän ystäväni ovat pääasiassa samanikäisiä tyttöjä, joiden kanssa olen käynyt koulua, mutta internet-ystäväni ovat aivan eri maista ja ammateista. En olisi koskaan voinut tutustua heihin näin läheisesti tosielämässä.
Lue myös: 6 varoitusmerkkiä, joista tunnistat, onko ystävyyssuhteesi myrkyllinen
Lue myös: Oikea sydänystävä vai kaveriporukan ilopilleri? Testaa, millainen ystävä sinä olet!
Lue myös: Millie Bobby Brownin mukaan hänellä ei juurikaan ole ystäviä, ja sille on yksi selkeä syy
