Kuva: Fotolia
Varo infektiota! - 7 asiaa, jotka jokaisen tulisi tietää hyönteisten pistoista ja puremista
Suomalaisen kesään kuuluvat viileät kesäillat sekä toivomattomat vieraat: hyttyset ja muut ötökät.
Mikä auttaa hyttysenpiston kutinaan? Pitääkö tunnistamattoman ötökän puremasta huolestua? Entä missä vaiheessa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen? Voit lukea Good Housekeeping -sivuston listaamat asiat alapuolelta.
1. Iho reagoi hyönteisen sylkeen, ei itse pistoon.
Emme oikeastaan edes tunne sitä kun hyönteinen pistää tai puree meitä. Reagoimme vasta siihen, kun sen sylkeä tulee elimistöömme. Hyönteisen sylki estää veren hyytymisen, jotta hyönteinen voi imeä meistä kaiken tarvitsemansa.
Ihmisen puolustusjärjestelmä huomaa piston aikana ja jälkeen, että hyönteisen sylki on vieras kemikaali kropassamme ja reagoi siihen vapauttamalla histamiineja, jotka aiheuttavat puolestaan punoitusta ja kutinaa.
2. Kaikki eivät reagoi pistoksiin samalla tavalla.
Joillain kädet kutisevat kuin viimeistä päivää, jotkut eivät saa hyönteisten pistoista ja puremista edes punaisia jälkiä ihoonsa. Ihmisten geenit vaikuttavat pitkälti siihen, kuinka he reagoivat hyönteisten puremiin.
Ihon reagointiin vaikuttaa myös se, kuinka pitkään hyönteinen pistää/puree sinua ja reagoitko siihen. Mikäli hyönteisen sylkeä joutuu elimistöösi enemmän, sitä todennäköisimmin kroppasi osaa puolustautua immuunireaktiolla.
3. Voit suojata itsesi pistoilta monella tapaa.
Hyönteisen pistolle tai -puremalle alttiiksi joutuminen ei ole välttämätöntä, mikäli varaudut siihen ajoissa. Suurin osa esimerkiksi hyttysten pistoista saadaan iltaisin, joten muista suojautua hyttysmyrkyillä kun lähdet illalla liikkeelle.
Mikäli lähdet lomamatkalle, on hyvä käyttää hyttysmyrkkyä myös päivisin, sillä Zika-virusta levittävä keltakuumehyttynen viihtyy myös aurinkoisessa päivänvalossa.
4. Luonnolliset hyönteismyrkyt eivät ole niin tehokkaita.
Monet saattavat hermoilla hyönteismyrkkyjen turvallisuudesta ja siitä, millaisia kemikaaleja ne sisältävät. Asiantuntija kuitenkin varoittaa, että luonnolliset hyönteismyrkyt eivät välttämättä aina ole hintansa arvoisia.
5. Raapiminen pahentaa tilannetta.
Vaikka raapiminen saattaa tuottaa hetkellistä mielihyvää, ei se auta pidemmällä aikavälillä. Oikeasti se vain pahentaa tilannetta, niin kuin otsikossa kerrotaan. Mitä enemmän raavit pistoskohtaa, sitä enemmän histamiineja vapautat ja kutina voimistuu.
Raapimisen sijaan levitä pistos-/puremakohtaan antihistamiinivoidetta.
6. Pistoskohta kannattaa pitää kylmänä.
Mitä kuumempi sinulla on, sitä herkempi olet kutinalle ja pistoskohdan ärsyyntymiselle.
7. Tarkkaile merkkejä infektiosta.
Aina ajoittain hyönteisenpisto saattaa näyttää paranemisen merkkejä, mutta voi parin päivän kuluttua pahentua jälleen. Jos pistoskohta on kuuma, punainen ja siihen on tullut paise, se voi tarkoittaa että pistoskohta saanut tartunnan eli infektoitunut. Tässä tapauksessa kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, sillä voit tarvita antibiootteja.
Jos jokin muu kuin pistoskohta turpoaa tai kutisee pistoksen tai pureman jälkeen, tai jos sinulla on vaikeuksia niellä tai hengityksesi korisee, hakeudu ensiapuun välittömästi.
Lähde: Good Housekeeping
Lue myös: Naksuvat polvet viittaavat kivuliaaseen terveysriskiin tulevaisuudessa
Lue myös: Ikävä terveysongelma yleistyy naisilla kesäisin - syyt, jotka aiheuttavat virtsarakkotulehduksen
Lue myös: Kuolleiden aivoja tutkittiin mullistavin seurauksin - yksi aisteista kehittyy 36-vuotiaaksi asti!
