Kaupallinen yhteistyö Tämän sisällön sinulle tarjoaa Vaasan
Ethän usko kuituun liittyviä yleisiä harhaluuloja? Monet tekevät väärän olettamuksen leivän väristä
Kuitujen saanti tulisi turvata ruokavaliossa. Kuituja on monenlaisia ja niitä saa monista eri lähteistä, kuten viljatuotteista, hedelmistä, kasviksista, marjoista ja siemenistä.
Lantmännen Unibaken ravitsemusasiantuntija ja tutkimuspäällikkö Marika Lyly kertoo Voice.fi:lle kuidun terveyshyödyistä.
- Erityisesti viljasta saatavat kuidut edistävät vatsan toimintaa. Lisäksi kaurasta ja ohrasta peräisin oleva kuitu alentaa veren kolesterolia ja tasaa verensokeria aterioiden jälkeen, Lyly sanoo.
Kolesteroliarvojen alentaminen vaikuttaa sydämen terveyteen, sillä korkean kolesterolin tiedetään olevan yksi sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
Kuitujen suosiminen auttaa myös syömään kevyemmin. Marika Lyly kertoo, että kuitu sisältää vähemmän energiaa kuin esimerkiksi proteiini, rasva ja imeytyvät hiilihydraatit.
- Jos valitsee paljon kuitua sisältävän tuotteen, tulee todennäköisesti syöneeksi kevyemmin, koska kuitupitoisissa tuotteissa on yleensä vähemmän energiaa, Lyly sanoo.
Vaaleakin leipä voi olla runsaskuituista
Kuiduista on Marika Lylyn mielestä liikkeellä joitain väärinkäsityksiä. Hänen mukaansa usein kuulee sanottavan, että jos syö jo paljon hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia, ei kuidun puolesta tarvitse enää syödä viljatuotteita. Tässä mennään pieleen kahdellakin tavalla. Ensinnäkin kyse on kuitujen laadusta.
- Viljassa oleva kuitu sekä kasviksissa ja hedelmissä oleva kuitu ovat kaikki vähän erilaisia. Terveyttä eniten hyödyttävää on syödä kuitua monesta eri lähteestä, Lyly neuvoo.
Toisekseen kyse on laadun lisäksi myös määrästä. Hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia suositellaan syömään noin puoli kiloa päivässä, ja jos tätä suositusta noudattaa, saa kuitua siltikin vain noin puolet suositellusta minimimäärästä. Lylyn mukaan harva suomalainen ylipäänsä noudattaa puolen kilon suositusta.
- Leipä on ylivoimaisesti tärkein kuidunlähde suomalaisten ruokavaliossa. Yli kolmannes saamastamme kuidusta tulee leivästä, ja kaiken kaikkiaan viljatuotteiden osuus on yli puolet, Lyly kertoo.
Toinen kuituun liittyvä harhaluulo on Marika Lylyn mielestä se, että leivän väristä voisi suoraan päätellä, onko siinä paljon kuitua vai ei. Ruisleivästä voi olla varma, että siinä kuitua riittää, mutta myös vaalea leipä voi olla runsaskuituista.
- Vaaleissa leivissä on sellaisia, joissa voi olla tosi paljon kuitua ja sitten on sellaisia, joissa ei ole juuri yhtään. Kannattaa aina katsoa pakkausmerkinnät, Lyly ohjeistaa.
Suomalaiset eivät saa ravinnostaan tarpeeksi kuituja, selviää THL:n teettämässä FinRavinto-tutkimuksessa vuodelta 2017. Kuitua suositellaan saatavaksi päivittäin 25–35 grammaa. Tutkimuksen mukaan miehet saavat keskimäärin kuitua päivässä 22 grammaa ja naiset 20 grammaa.
Suositusten mukaisesti kuituja saavat naisista vain joka viides ja miehistä joka neljäs.
Lue myös: Lisää kuituja ruokavalioosi pienillä muutoksilla - 5 helppoa keinoa
Lue myös: Vähennä ruokahävikkiä pienellä vaivalla – 8 vinkkiä, joiden myötä säästät myös rahaa