Kuva: Fotolia
Lähiaikaan paluuta odotettiin, mutta nyt se voikin uuvuttaa - psykologi kertoo, miten väsymyksen voittaisi
Odotettu ja mukavakin muutos vaatii sopeutumista.
Lähityöhön ja sosiaalisiin rientoihin palaamista on odoteltu hartaasti puolitoista vuotta ja nyt kun ne vihdoin ovat koittaneet, kokeekin moni siitä ahdistusta ja uupumusta. Työ -ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Nina Lyytinen kertoo Voice.fi:n haastattelussa, mistä ahdistus johtuu ja kuinka lähiaikaan paluusta voisi tehdä itselleen mahdollisimman pehmeän. Lyytinen sanoo, että ahdistus on ymmärrettävää, sillä edessä on jälleen uusi muutos.
- Kun katsotaan, kuinka kauan ollaan oltu tässä pandemiatilanteessa, niin sehän on hyvin pitkä aika. Monilla rutiinit ovat jo muuttuneet ja on alkanut jo muodostua uudenlaisia rutiineja siellä etätyössä. Tämä on uusi muutos, Lyytinen selittää sitä, miksi moni nyt ahdistuu.
Lyytinen neuvookin katsomaan uutta tilannetta siitä näkökulmasta, millä keinoin sopeutui pandemia-ajan alkaessa etätyöhön. Lyytinen suosittelee pohtimaan omalta kohdaltaan, mikä silloin oli haastavaa, mikä helppoa, mistä silloin joutui luopumaan ja mistä on luopumassa nyt.
- Mikä on se muutos, joka herättää tunteita? Mikä omalla kohdalla muuttuu? Pysähtyy niiden asioiden äärelle, Lyytinen neuvoo.
Lähityöahdistuksen taustalla on kirjava joukko erilaisia syitä. Lyytisen mukaan osalle kyse on esimerkiksi rauhallisesta työympäristöstä, kotona on ollut helpompi keskittyä kuin avokonttorissa. Toiset taas ovat tehneet etätöitä mukavassa paikassa kuten mökillä ja tunteneet saavansa enemmän vapautta kuin lähiaikana. Myös työmatkoissa säästetty aika on tuonut monelle helpotusta esimerkiksi pidempien yöunien saamiseen. Nyt kyselyt osoittavatkin, että toimistoympäristö ei olekaan kaikille paras paikka työntekoon.
Tartuntakin voi edelleen pelottaa
Vaikka yhteiskunta pikkuhiljaa avautuukin ja rokotekattavuus nousee, ei pandemia ole ohi ja elettyämme tartunnan pelossa lähes kaksi vuotta, voi pelon selättäminen alkuun tuntua vaikealta nytkin. Lähityöhön palaaminen voikin ahdistaa myös siitä näkökulmasta. Lyytinen neuvoo tartunta-ahdistuksen kanssa selvitäkseen järjestämään itselleen tarpeeksi hengähdyshetkiä.
- Oman työpäivän suunnittelussa riittävästi taukoja, että saa hengähdyshetkiä, joissa kokee olevansa enemmän turvassa, ettei koe sitä altistusta, Lyytinen ohjeistaa.
Tällainen tauko voi olla Lyytisen mukaan esimerkiksi ulkoilmassa käyminen. Monilla työpaikoilla on myös hiljaisen työn tiloja, joihin voi vetäytya olemaan itsekseen. Lyytinen tietää, että happihyppely ei toki poista tartunnan saamisen mahdollisuutta, mutta ahdistusta se voi kyllä lievittää.
- Se ei toki muuta kokonaistilannetta, mutta voi tuoda hetken hengähdyksen. Ne ovat tärkeitä meille ihmisille, että saadaan hetkeksi edes se olo, että olen turvassa, on hyvä olla, voin hengähtää ja keho rauhoittuu, Lyytinen kuvailee.
Jos avotoimistolla olo jo itsessään tuntuu kuormittavalta, Lyytinen neuvoo vapaa-ajalla hakeutumaan tilanteisiin ja paikkoihin, joissa altistuksesta ei tarvitse kantaa niin suurta huolta ja mieli sekä keho pystyvät palautumaan kuormituksesta.
Psykologi Nina Lyytinen (kuva: Mikko Heiskala)
"Hyvä puoli on, että olemme hyvin sopeutuvaisia"
Lyytinen sanoo, että etätyön jälkeen toimistolle tai sosiaalisiin rientoihin meno vaatii monelta hieman viitsimistä. Hän kuitenkin sopivassa määrin kannustaa siihen. Mukavuusalueen ulkopuolelle on toisinaan hyvä mennä ja esimerkiksi lähityössä on kyse myös siitä, että joku kollega saattaa tarvita läsnäoloasi vaikka itse et kokisi toimistolla oloa merkitykselliseksi. Moni on ehtinyt luoda etätöissä tiukkoja rutiineja, joista irtautuminen vaatii nyt jonkin aikaa opettelua, ennen kuin uudenlainen arki alkaa taas tuntua omalta.
- Kaikki, jotka ovat yrittäneet tehdä muutosta tietävät, että rutiinien muuttaminen ei tapahdu hetkessä, Lyytinen kannustaa.
Lyytinen sanoo, että itseään kannattaa kuunnella myös vapaa-ajan jaksamisessa. Jos sosiaalisiin menoihin osallistuminen tuntuu uuvuttavalta, ei niihin kaikkiin ole pakollista osallistua. Lyytinen kuitenkin kehottaa puskemaan itseään edes pikkuisen. Itselleen kannattaa etsiskellä sopivaa määrää ja osallistua ainakin vähän. Pikkuhiljaa lähiaikaan palaamiseen myös sopeutuu ja ajan mittaan tottuessa saattaa jaksaa enemmänkin.
Varsinkin alkuun arkeen kannattaa Lyytisen mukaan varata riittävästi tilaa myös palauttaville asioille, joissa tuntee saavansa olla omalla mukavuusalueellaan. Itseltäänkin on hyvä kysellä, mitä kuuluu ja tunnustella omaa jaksamista. Lyytinen kuitenkin uskoo, että kuten niin monta kertaa viimeisen parin vuoden aikana aiemminkin, sopeudumme muutokseen nytkin.
- Hyvä puoli on, että me ihmiset olemme hyvin sopeutuvaisia, Lyytinen sanoo.
Lyytinen kannustaa, että muutos on myös tilaisuus oppia itsestään ja kasvaa.
- Peilataan mitä olemme oppineet itsestämme ja kyvystämme sopeutua muutokseen. Mistä opin nyt pois ja mitä otan mukaan? Lyytinen kuvailee.
Lue myös: Lopahtavatko voimasi aina iltapäivällä? Asiantuntijoiden 14 neuvoa iltapäiväväsymyksen selättämiseen
