Kuva: Laura Kiuru
Sadat tuhannet naiset sairastavat huonosti tunnettua endometrioosia: "Pahimmillaan kuukausittain sairaalassa"
Endometrioosi voi oireilla muun muassa kovina kuukautiskipuina.
Endometrioosi on kohdullisten sairaus, jota sairastaa Suomessa jopa 200 000 hedelmällisessä iässä olevaa ihmistä. Todellinen määrä on todennäköisesti paljon suurempi, sillä sairaudesta tiedetään vähän ja sitä diagnosoidaan huonosti. Sairautta kutsutaan kohdun sirottumataudiksi, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa myös kohdun ulkopuolella kuten munasarjoissa, munanjohtimissa, suolistossa tai virtsarakon pinnalla. Endometrioosi voi aiheuttaa muun muassa voimakkaita kuukautiskipuja ja joillakin myös esimerkiksi lapsettomuutta.
Grl gang -podcastissa Piritta Hagmanin ja Rosanna Kuljun vieraana oleva endometrioosin kokemusasiantuntija Jasmiina Kiiski kertoo, että diagnoosiviive on edelleen usein hurjat 6-10 vuotta. Kiiski kertoo, että kuten monet endometrioosia sairastavat, hänkin koki pitkään vähättelyä kovista kuukautiskivuistaan.
Voit kuunnella jakson kokonaisuudessaan alta tai Podplaysta.
- Saatoin olla viikon poissa koulusta särkylääkkeilläkin. Edes luokkakaverit, edes tytöt eivät uskoneet sitä. He sanoivat että "sä et vaan halua olla koulussa". Lääkäri sanoi, että siihen tottuu, Kiiski muistelee sairauden alkuaikoja.
Ensimmäisen kerran hän kuuli endometrioosista vasta vuosia myöhemmin eikä suinkaan Suomessa. Kiiski kävi parikymppisenä Tanskassa asuessaan yleislääkärin vastaanotolla, missä lääkäri esitti epäilyksensä endometrioosista.
Yhdelle tepsii jokin, toiselle ei oikein mikään
Kiisken endometrioosia yritetiin hoitaa alkuun hormonivalmisteilla. Tanskassa hän sai yhtäaikaisesti sekä hormonikierukan että e-pillerit. Kiiski kertoo, että hänelle e-pillerit eli yhdistelmäehkäisypillerit olivat tehokkaimmat, joskaan eivät täysin riittäneet poistamaan kipua. Niitä syödessään Kiisken sairaspoissaolot vähenivät pariin päivään kuussa ja loput päivät hän sinnitteli särkylääkkeen voimalla. Kiiski kertoo kokeilleensa myöhemmin myös monille tepsivää pistoshoitoa, jolla aloitetaan ikään kuin keinotekoiset vaihdevuodet. Kiisken tilaa hoito kuitenkin vain pahensi.
Pidempiaikaista helpotusta toi vasta leikkaushoito. Lopullinen tai täysin riskitönkään hoitomuoto sekään ei kuitenkaan ole. Kiiskelle laitettiin leikkauksen jälkeen myös epiduraalipumppu, jonka tarkoitus oli annostella kipulääkettä tasaisesti. Pumppu kuitenkin tulehtui selkäydintä painavaksi märkäpaiseeksi, jonka riskinä olisi ollut jopa halvaantuminen, jos hoitoa ei olisi saanut nopeasti.
- Ensimmäinen leikkaus auttoi pari vuotta. Nyt mut leikattiin uudelleen vuosi sitten ja se auttoi hetken. Mutta mulla oli henkeä uhkaavia leikkauskomplikaatioita. Toipuminen on edelleen kesken, Kiiski kertoo.
Naisten terveyteen erikoistunut fysioterapeutti Hagman kertoo, että jotkut endometrioosipotilaat ovat saaneet apua esimerkiksi fysioterapiasta tai ruokavaliosta. Esimerkiksi maidoton, gluteeniton tai fodmap-ruokavalio saattaa vaikuttaa positiivisesti jonkun oirehdintaan. Kiiski kuitenkin kertoo, että hän itse ei ole ruokavaliolla suuria hyötyjä saavuttanut.
Kiiski mainitseekin haastattelussa, että suurin osa löytää helpotuksen sairauteen jostakin hoitomuodosta, mutta joidenkin kohdalla lähes kaikki keinot tuntuu olevan kokeiltu eikä oikein mikään silti tehoa.
- Meitä on muutamia, joilla on tosi hankala tilanne, ettei mikään tunnu auttavan, Kiiski kertoo.
Tietoisuus on edelleen huonoa
Kiiski sanoo, että tietämys endometrioosista on edelleen huonoa. Hän arvioi, että endometrioosispesialisteja on Suomessa vain joitain kymmeniä, ehkä jopa alle 50. Huonoin tilanne on suurten kaupunkien ulkopuolella, mistä apua joutuu lähteä hakemaan pitkänkin välimatkan päästä.
- Edes erikoissairaanhoidossa naistentaudeissa kaikki gynekologit, jotka siellä toimivat eivät osaa diagnosoida tai hoitaa endometrioosia. Se on tosi surullista, Kiiski kertoo.
Paremmalla ymmärryksellä sairaudesta, voisi myös sairastaminen olla potilaille helpompaa.
- Parhaimmillaan endometrioosi on hyvin helposti hoidettava ja sairastettava tauti. Pahimmillaan se on sellaista, kuin mulla, että ollaan kuukausittain sairaalassa, Kiiski kuvailee.
Lue myös: Rosanna Kulju sopii tärkeät työt ovulaatioviikolle - "Silloin pystyy mihin tahansa!"
Lue myös: Piritta Hagman ja Rosanna Kulju avautuvat kriiseistään - "Mietin, tarjoaako kukaan enää töitä?"
Voice.fi ja Podplay kuuluvat Bauer Mediaan.
